Tiina Heusala
KTM, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen aluevastaava
Työterveyslaitos, Hyppäys digiin
tiina.heusala@ttl.fi
N ykyisin työ on yleensä
yhteistyötä, jossa oma
tekeminen vaikuttaa
muiden työhön ja
muiden toimintatavat
omassa työssä onnistumiseen.
Melkeinpä kaikki työt sisältävät
muistamista, ajattelua, asioiden
tarkkailua, muutosten huomaamista,
perehtymistä, lukemista, kirjoittamista,
ongelmanratkaisua ja päätösten tekemistä.
Työn lomassa kuitenkin vilkkuu
ilmoituksia viesteistä, työpisteen taustalla
on hälyä tai huomio siirtyy hetkittäin
asiasta toiseen. Tarvitaan kognitiivista
ergonomiaa, jonka avulla työn ja
toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon
kognitio ja ihmisen tiedonkäsittelyn
kyvyt ja rajoitukset. Siis rauhoitetaan
aikaa keskittymistä vaativalle työlle
sekä sujuvoitetaan työtä.
Työpaikoilla on jo pitkään kehitetty
työturvallisuutta, ja sen edistämiseen
onkin fyysisissä töissä muotoutunut
vakiintuneita, hyviä käytäntöjä. Koska
työn painopiste on tiedolla työskentelyssä,
74 Työterveyslääkäri 3 / 2021
olisi kuitenkin tärkeää huomioida
myös työhön liittyviä, uudenlaisia altisteita
ja kuormitustekijöitä. Onneksi
työpaikoilla selvästi heräillään kognitiivisesta
ergonomiasta huolehtimiseen ja
huomataan puutteita korjattavaksi.
Ihmisen kyky havaita, muistaa ja
ajatella on rajallinen samoin kuin fyysisetkin
kykymme ovat rajalliset. Meillä
on korkeintaan kaksi kättä ja kaksi jalkaa
– samalla tavalla ihmisen keskittymiskyky
ja muisti ovat rajallisia. Kun
fyysisellä ergonomialla varmistetaan,
että työssä huomioidaan ihmisen fyysiset
rajoitukset, voidaan kognitiivisella
ergonomialla varmistaa, että työ sopii
ihmisen tiedonkäsittelyn kykyihin ja
rajoituksiin. Aivotyö sujuukin silloin
parhaimmin, kun kognitiivinen ergonomia
on kunnossa.
Tutkimustuloksia
kognitiivisesta ergonomiasta
Tutkimustulokset puhuvat selvästi hyvän
kognitiivisen ergonomian ja hyvinvoinnin
yhteyden puolesta. Esimerkiksi
jatkuvat keskeytykset aiheuttavat stressioireita,
synnyttävät aikapainetta ja altistavat
virheille. Jatkuvasti keskeytyvät
tehtävät johtavat myös siihen, että osa
työtehtävistä jää hoitamatta. Keskeytykset
vaikeuttavat myös palautumista,
jos virheitä tai tekemättä jääviä tehtäviä
pohtii vapaa-ajalla.
Työterveyslaitoksen Aivotyökyselyn
avulla tutkitaan työn vaatimuksia ihmisen
tiedonkäsittelykyvyn näkökulmasta.
Kyselyllä on kerätty yli 11 000 vastausta
yli sadalta työpaikalta. Kyselyn tulosten
mukaan yleisimmät työpaikoilla
kuormitusta aiheuttavat tekijät liittyvät
ristiriitaisiin ja epäselviin ohjeisiin, jatkuvaan
huomion siirtämiseen asiasta
toiseen, jatkuviin keskeytyksiin sekä
työympäristössä koettuun puhehälyyn.
Toisaalta kuormitustekijöiden lisäksi
on tärkeä kiinnittää huomiota myös
työntekijöitä innostaviin asioihin, jotka
tuovat työhön mielekkyyttä ja auttavat
vähentämään haitallisen kuormituksen
vaikutuksia. Aivotyökyselyn mukaan
suomalaisia innostavat työssä erityisesti
Aivotyölle rauhaa
Suurin osa nykypäivän työstä on tiedolla työskentelyä, jossa työntekijöitä
kuormittavat häiriöt, jatkuvat keskeytykset ja tehtävästä toiseen
hyppiminen. Aivot tarvitsevat keskittymistä vaativaan työhön rauhaa ja
taukoja. Kuormitusta voi hallita ja työtä sujuvoittaa kognitiivisen ergonomian
keinoin.
link