hallinnassa. Työpaikallaan uhkaavan
tilanteen kohdanneista lääkäreistä 75
prosenttia jätti ilmoituksen tekemättä,
kun taas lähi- tai perushoitajista yli 70
prosenttia teki ilmoituksen. Erot saattavat
johtua siitä, että lääkärit kokevat väkivallan
ja sen uhan olevan paremmin
hallinnassa. Toisaalta on myös huomioitava,
että lääkärit saattavat työskennellä
usealla eri osastolla tai yksikössä,
ja näin ollen heidän tulisi olla tietoisia
usean eri yksikön menettelytapaohjeista.
Lähihoitaja tai perushoitaja koki
ammattiryhmistä eniten väkivaltaa tai
sen uhkaa, ja heistä myös suurempi osa
kuin muista ammattiryhmistä koki, ettei
väkivalta ja sen uhka ole työpaikalla
hallinnassa. Kun ammattiryhmien välisen
eron rinnalla tarkasteltiin työpaikkakohtaisia
eroja, voitiin todeta, että
työpaikkakohtaisessa vertailussa eniten
väkivaltaa ja sen uhkaa koettiin kehitysvammahuollossa
ja vanhusten laitoshoidossa,
jossa työskentelee työntekijöistä
määrällisesti eniten lähihoitajia ja perushoitajia.
18 Työterveyslääkäri 3 / 2021
Ensihoidon työntekijöistä vain 43
prosenttia koki väkivallan uhan olevan
hallinnassa ja 84 prosenttia raportoi
kokeneensa väkivallan uhkaa työtehtävissä.
Kuitenkin vain 45 prosenttia
uhkaa kokeneista raportoi siitä eteenpäin.
Hätäkeskus- ja poliisiyhteistyön
tiivistäminen ensihoidon kanssa oli yksi
tässä tutkimuksessa esiin noussut kehittämiskohde.
Kehitysvammahuollon vastauksissa
nousi esille, että uhkatilanteita kohtasi
lähes jokainen työntekijä. Toisaalta tällä
alalla tehtiin tapahtuneesta useimmiten
ilmoitus, uhkatilanteisiin liittyvät riskit
oli toimialoista parhaiten kartoitettu
samoin kuin menettelytapaohjeet laadittu.
Työntekijöiden vastausten perusteella
yli 90 prosenttia koki väkivallan
uhkaa, mutta vain 48 prosenttia koki,
ettei uhka olisi hallinnassa. Kehitysvammahuollossa
uhkatilanteiden hallintaan
liittyy oleellisesti paitsi työntekijöiden
osaaminen, myös keskeisesti
moniammatillinen yhteistyö, asiakkaan
hoitoon, lääkitykseen, kommunikointiin
ja kohtaamiseen liittyvät asiat. Työpaikkakohtaisia
eroja väkivallan uhan
hallinnassa on esitetty taulukossa 1.
Riskienarviointi vaikuttaa
hallinnan kokemukseen
Niillä työpaikoilla, joilla riskienarviointi
oli tehtynä, työntekijät kokivat
vähemmän uhkatilanteita. Ennaltaehkäisy
ja ennakointi ovat väkivallan
uhan hallinnassa avain asemassa. Ennakointi
on tärkeää, jotta kunkin potilaan
ja asiakkaan kanssa osataan ennakoida
yksilökohtaisesti tilanteita. Tämä oli
selvästi havaittavissa myös tässä tutkimuksessa.
Huomionarvoista väkivallan
uhan hallinnan näkökulmasta on kuitenkin
pohdinta siitä, kuinka paljon
yksikön väkivallan uhan hallinnan taso
paranee toteamalla yleisellä tasolla ”ennakointi
tärkeää”. Pelkästä ennakoinnin
tärkeyden tiedostamisesta tulee siis
vielä edetä ennakoinnin konkreettisiin
toimenpiteisiin. Tutkimuksessa nousi
esille myös se, että koettiin, ettei kaikkia
tilanteita voida ennakoida. On tär-
Taulukko 1. Työpaikkakohtaiset erot väkivallan uhan hallinnassa.