Työterveyslääkäri 3 / 2021 15
tava väkivallan torjumiseen ja rajoittamiseen
tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt
sekä mahdollisuus avun
hälyttämiseen. Jokaisen työntekijän
vastuulla on ilmoittaa esimiehelle, jos
huomaa työturvallisuutta uhkaavia
asioita, jotta niihin voidaan puuttua.
Sairaita ihmisiä hoidettaessa ei todennäköisesti
koskaan päästä tilanteeseen,
jossa väkivalta ja sen uhka pystytään
täysin estämään. Työnantajan
työsuojeluvastuuseen kuuluukin myös
väkivaltatilanteiden jälkihoito. Työnantajan
on laadittava menettelyohjeet,
joissa kiinnitetään huomiota uhkaavien
tilanteiden hallintaan sekä toimintatapoihin,
joilla väkivaltatilanteen vaikutukset
työntekijän turvallisuuteen
voidaan torjua tai rajoittaa. Löytyykö
sinun työpaikastasi tällaiset ohjeet?
Miten toimia väkivallan jälkeen?
Yleensä väkivaltatilanne tai seksuaalinen
häirintä tapahtuu yllättäen, ja sen
jälkeen olo voi olla sekava tai hämmentynyt.
Lääkäriliiton ohjeisiin on koottu
käytännönläheisiä neuvoja, joiden avulla
lääkäri pääsee eteenpäin tällaisen tilanteen
jälkeen. Ohjeiden tarkoitus on
myös varmistaa, että uhriksi joutuneen
lääkärin omat oikeudet toteutuvat.
Tärkein asia on se, että yksin ei tarvitse
selvitä. Tapahtunutta ei tarvitse
hävetä ja apua on oikeus saada. Fyysiset
vammat hoidetaan tarvittaessa päivystyksessä.
Psyykkinen vointi pitää myös
tarvittaessa arvioida päivystyksellisesti.
Harva pystyy jatkamaan työvuoroaan
jouduttuaan esimerkiksi tapon yrityksen
kohteeksi. Esimiehellä on vastuu
siitä, että alentuneella työkyvyllä ei
työskennellä, minkä vuoksi tapahtumasta
pitää ilmoittaa myös hänelle välittömästi
ainakin fyysisen väkivallan
jälkeen.
Haittatapahtumailmoitus pitää
aina tehdä. Se on tärkeää niin omaa
kuin muidenkin työntekijöiden turvallisuutta
ajatellen. Toiminta ei kehity,
jos ongelmista ei kerrota. Hoitajat ovat
monissa paikoissa jo sisäistäneet ilmoituksen
hyödyt, mutta lääkärit tekevät
ilmoituksia edelleen vain harvoin.
Työterveydessä kannattaa käydä viimeistään
seuraavana arkipäivänä, jotta
tapahtumat sekä fyysiset ja psyykkiset
vammat kirjataan tarkasti ja jatkohoito
suunnitellaan. Jos yhteistyö ei jostain
syystä työterveyden kanssa onnistu,
apua saa myös Lääkäriliiton luottamuslääkäreiltä
(https://www.laakariliitto.fi/
palvelut/tyohyvinvointi/luottamuslaakarit/).
Esimies tekee ilmoituksen työtapaturmasta
vakuutusyhtiöön, mutta uhrin
pitää yleensä itse hakea vakuutusyhtiöstä
korvausta tapahtumaan liittyneistä
sairaanhoitokuluista.
Työnantaja on velvollinen antamaan
tai hankkimaan yleistä oikeudellista
neuvontaa koskien lääkärin oikeusturvaa
ja rikosilmoituksen tekoa. Myös
Lääkäriliiton lakimieheltä saa tarvittaessa
neuvoja ja ohjausta (https://www.laakariliitto.
fi/palvelut/neuvontapalvelut/
lakimiesneuvonta/). Mahdolliseen poliisikuulusteluun
kannattaa valmistautua
hyvin myös uhrin tai todistajan roolissa.
Esimies avainasemassa
Esimiehellä on ensisijaisen tärkeä rooli
väkivaltatilanteen jälkihoidossa, ja hänen
tulee olla tietoinen omasta vastuustaan.
Esimies ei saa vähätellä lääkärin
tai kenenkään muun tilanteessa olleen
kokemusta. Esimiehen tulee huolehtia
tilanteen jälkihoito koko työryhmälle
sekä huolehtia työpisteen työturvallisuuden
kehittämisestä. Lisäksi hänen
tulee huolehtia ilmoituksesta vakuutusyhtiöön
10 päivän sisällä tapaturmasta
sekä keskustella rikoksen uhriksi joutuneen
lääkärin kanssa rikosilmoituksen
teosta tai hoitaa nämä asiat eteenpäin
esimerkiksi työpaikan lakimiehen tehtäviksi
työpaikan toimintaohjeiden mukaisesti.
Poliisi ja rikosilmoitus
Tilanteista, joihin liittyy fyysistä satuttamista,
tulee aina soittaa heti hätänumeroon.
Poliisi arvioi, kuinka edetään.
Joskus poliisi tulee työpisteeseen selvittämään
tapahtumien kulkua, joskus
tehdään vain kirjallinen rikosilmoitus.
Salassapitovelvollisuus ei estä yhteydenottoa
poliisiin. Tekijän henkilöllisyyden
saa kertoa, mutta terveystietoja ei.
Työnantajalla on velvollisuus juridisen
avun antamiseen tai hankkimiseen esitutkinnassa
ja oikeudenkäynnissä. Tarvittaessa
Lääkäriliiton lakimiehiltä voi
kysyä neuvoa, jos juridisen avun saamisessa
on ongelmia.
Lakitermit ja rikosnimikkeet ovat
lääkäreille vieraita, minkä vuoksi niitä
kirjattiin melko laajasti Lääkäriliiton
ohjeisiin. Nostan esiin lievän pahoinpitelyn,
jonka kohteeksi joutuminen on
virallisen syytteen alainen rikos silloin,
kun se kohdistuu henkilöön hänen työ-
Väkivallan uhriksi joutunut
lääkäri jää helposti yksin
häveten tapahtunutta ja
oireitaan. Näin ei tarvitsisi
olla.’’
/