Työterveyslääkäri 3 / 2021 17
Näkökulmia sote-alan
työväkivallan hallintaan
Väitöstutkimuksen mukaan useita käytännön toimia olisi tehtävissä
sosiaali- ja terveydenhuoltoalan väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi.
Tiedotuksella, koulutuksella, toimivalla hälytysjärjestelmällä,
riittävällä henkilöstöresursoinnilla sekä ohjeistuksilla voitaisiin
saada väkivallan uhka paremmin työpaikoilla hallintaan.
V iime vuosina sosiaali- ja
terveydenhuoltoalan henkilöstön
kokema väkivalta
ja sen uhka työssä on tullut
esille niin ammattiliittojen
teettämissä kyselyissä kuin
tieteellisessä tutkimuksessakin. Suomessa
työturvallisuuslaki määrittelee,
että työhön liittyvä väkivallan uhka on
oltava siten hallinnassa, ettei se aiheuta
työntekijöille terveydellistä haittaa tai
vaaraa. Turun yliopiston lääketieteellisen
tiedekunnan työterveyshuollon oppiaineen
väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin
väkivallan uhan hallinnan toimia
Suomessa. Tulokset ovat mielenkiintoisia,
sillä mahdollisuuksia väkivallan
uhan parempaan hallintaan olisi.
Uhkatilanneilmoitukset eivät
johda toimenpiteisiin
Väkivalta- tai uhkatilanteen kokeneista
sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisista
yli kolmasosa ei tehnyt uhkaavasta
tilanteesta ilmoitusta. Valtakunnallisesti
kattavassa sairaanhoitopiirien
ja pelastuslaitosten uhkatilanneilmoitusten
analyysissä selvisi, että kirjatuista
uhkatilanneilmoituksista jopa lähes
puolet oli ilman kirjausta siitä, mitä
toimia työpaikalla oli tehty tai tulisi
tehdä vastaavan ehkäisemiseksi. Lisäksi
oli uhkatilanneilmoituksia, joihin oli
kirjattu, ettei tilanne johda toimenpiteisiin
työpaikalla. Jos yli kolmasosa
sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista
jää ilmoittamatta ja ilmoituksista vajaa
puolet johtaa toimenpiteisiin, voidaan
todeta, että Suomessa suuri osa sosiaali
ja terveydenhuollossa tapahtuvista
väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda
konkreettisiin turvallisuutta parantaviin
toimenpiteisiin työpaikoilla.
Esimiesten ja työntekijöiden
näkemykset eroavat
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden
ja esimiesten kokemukset väkivallan
uhan hallinnasta erosivat merkitsevästi
toisistaan. Esimiehet kokivat selvästi
työntekijöitä useammin, että työpaikan
riskit on arvioitu, menettelytapaohjeet
uhkatilanteiden varalle on laadittu
ja väkivallan uhka on työpaikalla
hallinnassa, kuin työntekijäasemassa
olevat. Työntekijät toivoivat esimiehiltä
konkreettista puuttumista, tilanteen
tosissaan ottamista sekä syyttelyn ja vähättelyn
lopettamista. Työntekijöiden
ja esimiesten väliseen käsityseroon väkivallan
uhasta ja sen hallinnasta tuleekin
kiinnittää työpaikoilla huomiota niin
yksilö- kuin organisaatiotasolla.
Väkivallan uhan hallinnan
kokemukset vaihtelivat
ammateittain ja työpaikoittain
Lääkäreistä 42 prosenttia ei tiennyt,
onko omalla työpaikalla menettelytapaohjeet
väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle.
Toisaalta lääkäreistä 82 prosenttia
koki väkivallan uhan olevan työpaikalla
Johanna Pulkkinen
FT, TtM, Työsuojelupäällikkö
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
johanna.pulkkinen@tyks.fi
Väitös
link
