Työterveyslääkäri 3 / 2021 69
tyypillisimpiä ovat mielialaongelmat,
univaikeudet ja uupumusoireet. Lisäksi
elintapoihin ja yleiseen terveydentilaan
liittyvät tekijät, kuten päihteiden käyttö
ja kipuoireet, voivat aiheuttaa kognitiivisia
ongelmia. Ei ole poikkeuksellista,
että univaikeuksista ja mielialaoireista
kärsivä hakeutuu tutkimuksiin
nimenomaan muistiongelmien vuoksi.
Jos potilaalla on useita kuormitustekijöitä
tai edellä kuvatut ongelmat ovat
vakava-asteisia, usein myös kognitiivinen
oireilu on vaikeampaa.
Huolellisella haastattelulla ja erilaisin
kyselylomakkein voidaan saada
kattava kuva kognitiivisista oireista ja
taustalla vaikuttavista tekijöistä. Kognitiivisia
oireita koskevien kyselyjen tulisi
sisällöllisesti vastata niitä tilanteita,
joissa oireet ilmenevät. Tiedonkäsittelyn
vaatimukset ovat usein korkeampia
työssä kuin muussa arjessa, minkä
vuoksi työhön liittyvät kysymykset
voivat olla erityisen hyödyllisiä. Siksi
meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään
Työterveyslaitoksessa kehitetyn
Työssä muistaminen -kysymyssarjan
toimivuutta kognitiivisesti oireilevan
potilaan arvioinnissa.
Kognition eri osa-alueiden
arviointia tarvitaan
Nykyisin käytössä olevat lyhyet kognitiiviset
seulontatestit eivät ole luotettavia
tunnistamaan työikäisen lieväasteista
tiedonkäsittelyn heikentymistä kognitiivisten
osa-alueiden moninaisuuden
ja yksilöllisten kykyerojen vuoksi.
Haaste on, ettei seulontatyyppisiä
testimenetelmiä ole suunniteltu erityisesti
työikäisten arviointiin. Suomessa
laajasti käytetty CERAD-tehtäväsarja
on toimiva menetelmä tunnistamaan
muistiongelmiin painottuva kognitiivinen
heikentymä yli 60-vuotiaalla, mutta
nuorempien tai korkeasti koulutettujen
normaaliksi tulkittu suoriutuminen
ei poissulje kognitiivista heikentymää.
CERAD-tehtäväsarjaan ei juurikaan
sisälly työmuistia, prosessoinnin nopeutta
tai toiminnanohjausta arvioivia
osioita, joten näiden toimintojen heikentyminen
voi jäädä kokonaan havaitsematta.
Työmuistin ja toiminnanohjauksen
vaikeudet heijastuvat herkästi
työkykyyn, mistä voi seurata esimerkiksi
keskeneräisten töiden kasautumista,
vaikeutta toimia joustavasti vaihtuvissa
tilanteissa tai tehdä työssä tarvittavia
päätöksiä. Tiedonkäsittelyn eri osaalueiden
arviointi on oleellista myös
muistisairauksien varhaisen tunnistamisen
kannalta, sillä muun muassa otsaohimolohkorappeumat
ja Alzheimerin
taudin epätyypilliset muodot ovat
yleisempiä työikäisillä kuin iäkkäillä.
Niiden ensioireet eivät yleensä ilmene
muistiongelmina, joten työikäisellä
normaali tulos CERAD-tehtäväsarjassa
ei poissulje mahdollista alkavaa muistisairautta.
Muistisairautta on syytä epäillä
myös esimerkiksi silloin, kun potilas
ohjautuu työterveyshuollon tutkimuksiin
läheisten tai työkavereiden huomaaman
luonteen tai käyttäytymisen
muutosten vuoksi tai jos työssä pärjääminen
on heikentynyt eikä potilas itse
tätä tunnista. Nykyisin kliinisessä käytössä
oleva Muistikysely läheiselle on
hyvä tapa selvittää, millaisina läheinen
Kaavio1. Kognitiivisesti oireilevan työntekijän tutkiminen
Kognitiivisen oireilun ja mahdollisten taustatekijöiden kattava selvitys:
- Haastattelu
- Kyselyt: subjektiivisten kognitiivisten oireiden, mielialan, työuupumusoireiden,
unen ja päihteiden käytön arviointi
- Mahdollisuuksien mukaan omaisten/työnantajan/työkaverien arviot
- Muu terveydentila, muistilaboratoriokokeet
- Psykologin tai neuropsykologin tekemä kognition arvio
Ei löydy syytä, tai oireet ovat
korostuneet tai epätyypilliset
Todetaan työterveydessä hoidettava
ongelma, esim. depressio,
työuupumus, unettomuus, ja
toteutetaan asianmukainen hoito
Epäily
kognitiivisen
tason laskusta
ilman
työterveydessä
hoidettavaa
syytä
Lähipiiristä/
työpaikalta
kuvaus
luonteen ja
käytöksen
muutoksista
Potilas ei
tunnista
oireita tai ei
itse ole
huolissaan
tilanteestaan
Kognitiiviset
oireet
jatkuvat
hoidosta
huolimatta
Selvittelyt
työterveydessä
Ohjaus neurologisiin
erityistutkimuksiin:
neuropsykologinen
tutkimus, aivojen
magneettitutkimus ja
neurologin arvio
Kaavio 1. Kognitiivisesti oireilevan työntekijän tutkiminen.