Työikäisten kognitiivisten
vaikeuksien arviointimenetelmät
kehittämiskohteena
Yli 400 000 työikäisen suomalaisen arvioidaan kokevan toistuvia tai
pitkäaikaisia kognitiivisia vaikeuksia. Valtaosalla oireet ovat lieviä,
mutta työhön liittyvät tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet
ja yhä useampi hakeutuu tutkimuksiin muistipulmien vuoksi. Tämä
näkyy myös erikoissairaanhoidon potilasmäärissä ja oireilun taustalla
todettujen syiden kirjossa.
O ulun ja Kuopion yliopistolliset
sairaalat ja
Työterveyslaitos ovat
aloittaneet Tiedonkäsittelyn
heikentymät
ja työkyky -tutkimushankkeen.
Tavoitteena on tuottaa uusia
menetelmiä työikäisten kognitiivisten
oireiden ja niiden taustasyiden sekä
työkykyvaikutusten arviointiin. Kognitiivisten
häiriöiden varhaista tunnistamista,
diagnostiikkaa ja hoitoa halutaan
kehittää niin työ- ja perusterveydenhuollon
kuin erikoissairaanhoidonkin
näkökulmista.
68 Työterveyslääkäri 3 / 2021
Työterveyshuollolla keskeinen
rooli ensivaiheen arvioinnissa
Työterveyshuolto on usein ensimmäinen
paikka, jossa työikäisen kognitiivista
ongelmaa lähdetään selvittämään.
Kognitiivisten oireiden arvioinnin tulisi
olla systemaattista ja asteittain tarkentuvaa.
Työterveyshuollossa on tärkeä
kartoittaa kognitiivisten oireiden ilmenemismuotoja
ja myös mahdollisia
syitä, tarjota tarvittaessa asianmukaista
hoitoa tai ohjata oikea-aikaisesti tarkempiin
tutkimuksiin. Tällä tavoin voidaan
tukea lievemmistä kognitiivisista
häiriöistä kärsivien terveyttä ja työkykyä
sekä toisaalta tunnistaa varhain ne
työntekijät, joilla on syytä epäillä aivoperäistä
neurologista sairautta. Työurien
pidentyessä työterveyshuollossa tullaan
yhä useammin törmäämään muistisairausepäilyihin.
Tällä hetkellä muistisairaista
arviolta 7 000 on työikäisiä.
Kognitiivisista oireista puhuttaessa
on hyvä erottaa toisistaan subjektiivinen
eli itse koettu vaikeus ja objektiivisemmin
todennettu kognitiivinen heikentyminen.
Subjektiivista kognitiivista
vaikeutta ei pidä vähätellä, sillä sekin
on yhteydessä työkyvyn haasteisiin ja
moninaisiin kuormitustekijöihin, joista
Anna-Leena Heikkinen
PsM, FM, psykologi
Oulun yliopisto, Neurotieteen tutkimusyksikkö,
Oulun yliopistollinen sairaala, neurologian klinikka
ja Työterveyslaitos, Työkyky ja työurat -yksikkö
leena.k.heikkinen@ppshp.fi
Johanna Krüger
LT, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja
Oulun yliopisto, Neurotieteen tutkimusyksikkö ja
Oulun yliopistollinen sairaala, neurologian klinikka
johanna.kruger@oulu.fi
Teemu Paajanen
PsT, neuropsykologian erikoispsykologi,
johtava psykologi
Työterveyslaitos, Työkyky ja työurat -yksikkö
teemu.paajanen@ttl.fi
Kuva Tuuli Nikki
Kuva Mikko Törmänen
Kuva Työterveyslaitos
link
link
link
