Työterveyslääkäri 3 / 2021 27
Taulukko 1. Työtapaturmavakuutuksen perusteella
maksetaan seuraavia korvauksia:
ja julkisissa ympäristöissä sattuu molemmissa
noin 10 prosenttia, ja rakennustyömaiden
osuus on 5–10 prosenttia.
Pelkästään työpaikkatapaturmataajuuden
perusteella, huomioimatta
vakavuutta, Suomen vaarallisinta työtä
tekevät sanomalehtien jakajat ja lähetit
(noin 165 tapaturmaa miljoonaa työtuntia
kohden). Rakennustyöntekijöillä
tapaturmataajuus on 120, ja metsä- ja
kalatalouden työntekijöillä 100. Muita
vaaralliseksi luokiteltavia ammattiluokkia
ovat muun muassa koneenkäyttäjät
kaivos- ja louhintatöissä, sepät, työkaluntekijät
ja koneenasettajat sekä metallialan
työntekijät.
Millaisia työtapaturmat ovat?
Työtapaturmien taajuus, luonne ja vakavuudet
ovat erilaisia eri aikakausina,
toimialoilla ja alueellisesti.
Noin kolmasosa työpaikkatapaturmista
liittyy liikkumiseen ja kolmasosa
esineiden käsittelyyn tai käsikäyttöisillä
työvälineillä työskentelyyn. Neljäsosa
on kaatumisia, kompastumisia
tai liukastumisia. Taakkojen siirtelyyn
liittyvät äkilliset fyysiset kuormittumistilanteet
aiheuttavat noin 15 prosenttia
vahingoista. Valtaosa, noin 40 prosenttia
tapauksista, on haavoja ja muita
pinnallisia vammoja. Noin kolmasosa
kuuluu luokkaan nyrjähdykset, venähdykset
ja sijoiltaanmenot. Viidesosa tapaturmista
on sormivammoja.
Työn ja kodin välisillä matkoilla
sattuu vuosittain 20 000–25 000 tapaturmaa.
Koronapandemian aikana vuonna
2020 työmatkatapaturmat vähenivät
jopa 30 prosenttia edellisvuodesta.
Noin puolet työmatkatapaturmista sattuu
jalankulkijoille ja neljännes polkupyöräilijöille.
Liukastumisesta tai kompastumisesta
aiheutuu 75 prosenttia
kaikista tapauksista. Työmatkatapaturmat
ovat ilmiönä riippuvainen alueesta
ja sääolosuhteista, kuten lumimyrskypäivistä.
Kiinnostavaa on, että työpaikkatapaturmista
kaksi kolmasosaa sattuu
miehille mutta työmatkavahingoista
suurempi osuus naisille.
Toimenpiteet työtapaturman
sattuessa
Työtapaturman ja sen aiheuttaman
vamman hoito ja työhön paluu edellyttävät
usean eri tahon yhteistoimintaa.
Työntekijällä, työnantajalla, lääkärillä
ja tapaturmavakuutusyhtiöllä on tärkeä
tehtävä työtapaturman satuttua.
Työntekijän on ilmoitettava tapaturmasta
työnantajalleen, joka ilmoittaa
tapaturmavakuutusyhtiöön (ohjeita on
Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilla,
www.tvk.fi). Tapaturmavakuutusyhtiön
tehtävänä on selvittää vahinkotapahtuman
korvattavuus ja lainsäädäntöön
perustuvien korvausten maksaminen.
Lääkärin tehtävänä on tutkia, diagnosoida
ja hoitaa tapaturmavamma ja toimittaa
lausunto tapaturmayhtiöön.
Ensimmäiset tutkimukset ja hoito
tapahtuvat hyvän lääketieteellisen käytännön
mukaisesti kuten kaikissa muissakin
vammoissa. Sairauskertomuksessa
tarkka kliininen tilakuvaus on tärkeä.
Lisäksi sairauskertomukseen on syytä
merkitä tapahtumatiedot: miten, missä,
milloin. Vaikeissa vammoissa tietoja
voidaan saada mahdollisilta saattajilta.
Työtapaturmassa loukkaantuneen
työntekijän ensiksi kohdannut lääkäri
arvioi vamman vakavuutta. Onko kyse
lievähköstä venähdysvammasta vai esimerkiksi
jännerepeämästä? Vammojen
tyypilliset mekanismit, vammaenergia
ja työntekijän yksilölliset tekijät ovat
tärkeitä osatekijöitä arvioinnissa. Lääkäri
harkitsee, onko työntekijä syytä
ohjata kliiniselle erikoislääkärille ja
mahdollisiin tarkempiin tutkimuksiin.
Useimmat vammat paranevat itsestään,
mutta ali- ja ylihoidon raja on toisinaan
häilyvä.
E-lausuntoa suositellaan käytettäväksi,
kun pyydetään maksusitoumusta
tutkimukseen tai toimenpiteeseen.
E-lausunto ei ole aina välttämätön, jos
tiedot ilmenevät sairauskertomuksesta,
jonka voi toimittaa vakuutusyhtiöön
sellaisenaan. Tapaturmavakuutuskeskus
on antanut tarkemmat lausunto-ohjeet
(www.tvk.fi).
Tapaturmavakuutusyhtiö tekee
päätöksiä ja ratkaisuja asiakirjojen perusteella,
tapaamatta loukkaantunutta
työntekijää. Työterveyslääkärin tai päivystävän
lääkärin lausunnolla saattaa
olla ratkaiseva merkitys siihen, myönnetäänkö
vahingosta korvausta. Etenkin
ensikäyntitekstiin kiinnitetään vakiintuneessa
korvaus- ja oikeuskäytännössä
huomiota. Sitä pidetään yleensä
luotettavimpana selvityksenä asiassa,
jos on esitetty keskenään ristiriitaista tai
tulkinnanvaraista selvitystä esimerkiksi
vammamekanismista.
Usein työntekijä hakeutuu välittömästi
tapaturman jälkeen oman työter-
• Päivärahalla korvataan työkyvyttömän ansiomenetys ensimmäisen vuoden
ajan vahinkopäivästä lukien
• Tapaturmaeläkettä maksetaan vahingoittuneelle, jos työkyvyttömyys jatkuu
vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta
• Päiväraha ja tapaturmaeläke voidaan maksaa myös osakorvauksena silloin,
kun työkyvyttömyys ja ansioiden aleneminen on osittaista
• Kuolemantapauksissa maksetaan lapsille ja leskelle perhe-eläkettä ja
kuolinpesälle hautausapua
• Haittaraha maksetaan vahingoittuneelle työtapaturman tai ammattitaudin
aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta
• Lisäksi maksetaan muun muassa hoitotukea, vaatelisää sekä korvausta
lisääntyneistä kodinhoitokustannuksista
• Kuntoutusta korvataan vahingoittuneelle, jonka työ- tai toimintakyky tai
ansiomahdollisuudet ovat vahingon vuoksi heikentyneet, tai jos on
todennäköistä, että ne voivat vahingon vuoksi myöhemmin olennaisesti
heikentyä. Kuntoutuksen toimenpiteinä korvataan muun muassa
ammatillista kuntoutusta, palveluasumisen lisäkustannuksia, apuvälineitä
ja asunnon muutostöitä
/www.tvk.fi)
/(www.tvk.fi)
