Työterveyslääkäri 3 / 2021 19
keää, että työpaikoilla osataan arvioida
tilannetta syvällisesti ja pyritään aktiivisesti
löytämään ratkaisuja haastaviinkin
tilanteisiin. Turvallisuutta työpaikoilla
ei lisää se, että todetaan, ettei tilanne
mitenkään olisi ollut ehkäistävissä.
Tässä riskienarviointiin ja ennakointiin
liittyvässä keskustelussa myös työterveyshuollon
ammattilaisilla voisi olla
tärkeä rooli.
Käytännön toimia väkivallan
uhan hallinnan parantamiseksi
Työntekijät saivat ehdottaa toimenpiteitä,
joiden avulla väkivallan uhka
saataisiin omalla työpaikalla paremmin
hallintaan. Ehdotukset olivat hyvin arkisia
ja käytännönläheisiä. Vastauksista
kävi myös ilmi väkivallan ja sen uhan
hallinnan kokonaisuuden moninaisuus,
sillä ehdotuksia oli valtava määrä.
Työntekijöillä oli pääsääntöisesti
(76 prosentilla) avunhälytysmahdollisuus,
mutta työpaikkakohtaisia eroja
esiintyi. Asiaan tulee kuitenkin kiinnittää
erityisesti huomiota kotihoidossa,
jossa lähes puolelta työntekijöistä
puuttui avunhälytysmahdollisuus. Lisäksi
tulee varmistaa olemassa olevan
hälytysjärjestelmän toimivuus ja se, että
mukana pidettävien hälyttimien tulee
olla työntekijällä myös käytössä.
Työntekijät toivat esille riittävän
henkilöstöresursoinnin merkityksen väkivallan
uhan hallinnassa. Työntekijät
ehdottivat myös vierihoitajia, parityöskentelyä
ja yksintyöskentelyn kieltämistä.
Työntekijät eivät siis ainoastaan
pyydä lisähenkilökuntaa vaan pystyvät
myös tarkemmin esittämään resursointiin
liittyvän tarpeen.
Koulutustarve nousi hyvin vahvasti
esille, sillä 63 prosenttia koki, ettei
ollut saanut riittävästi koulutusta väkivalta
ja uhkatilanteiden hallintaan.
Koulutusta kaivataan paitsi väkivaltatilanteissa
toimimiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn,
myös esimerkiksi muistisairaiden
kohtaamiseen. Koulutusten
sisältö tulee suunnitella yksikön tarpeiden
mukaisesti. Koulutus on merkityksellinen
siitäkin syystä, että tämän tutkimuksen
perusteella työntekijät, jotka
olivat saaneet mielestään riittävästi
koulutusta uhkatilanteista, olivat myös
kokeneet vähemmän väkivallan uhkaa.
Väkivallan uhan hallinnan kokonaisuus
on moninainen ja haastava.
Lohdullista kuitenkin on, että paljon
konkreettisia asioita olisi työpaikoilla
vielä tehtävissä, jotta väkivallan uhka
olisi paremmin hallinnassa.
Työpaikallaan uhkaavan
tilanteen kohdanneista
lääkäreistä 75 prosenttia
jätti ilmoituksen tekemättä,
kun taas lähi- tai perushoitajista
yli 70 prosenttia
teki ilmoituksen.’’
KIRJALLISUUTTA
• Pulkkinen, J. M. 2021. Väkivallan
uhan hallinta Suomessa sosiaali- ja
terveydenhuoltoalan työssä. Turun
yliopiston julkaisuja- Annales
Universitatis Turkuensis.
Painosalama Oy. Turku.
• Työturvallisuuslaki 738/2002.
https://www.finlex.fi/fi/laki/
ajantasa/2002/20020738.
• Työturvallisuuskeskus. (2014)
Väkivaltariskien arviointilomake.
Saatavana www-muodossa: https://
ttk.fi/files/6283/Vakivaltariskien_
arviointi.pdf.
/
