Arto Reiman
TkT, dosentti (Oulun yliopisto)
Puheenjohtaja, Suomen
Ergonomiayhdistys
arto.reiman@oulu.fi
Teemu Suokko
TtM, väitöskirjatutkija (Itä-Suomen yliopisto) ja
työsuojelupäällikkö (MSK Group Oy)
Varapuheenjohtaja, Suomen Ergonomiayhdistys
teemu.suokko@msk.fi
Esa-Pekka Takala
LKT, dosentti
Ylilääkäri (emeritus)
esa-pekka.takala@ttl.fi
Ergonomia ja työterveyshuolto –
yksittäisen työntekijän ongelmien
korjaamisesta työpaikan kehittämiseen?
Työterveyslääkäri 3 / 2021 71
Ergonomiaosaaminen Suomessa on kapea-alaista keskittyen erityisesti
fyysiseen ergonomiaan. Ergonomia on paljon muutakin, ja sitä
S uomalaisessa keskustelussa
ergonomia yhdistyy
pääsääntöisesti fyysisen
ergonomian kysymyksiin,
kuten työasentoihin, raskaisiin
nostoihin tai toistotyöhön
liittyviin ongelmiin ja niiden
ratkaisuihin, joita tarjoavat erityisesti
työterveyshuollot ja siellä toimivat työfysioterapeutit.
Käsitys ergonomiasta
on rajautunut nykyisenlaiseksi osin
lainsäädännön myötä. Työturvallisuuslain
(738/2002) 24 § velvoittaa työpaikkoja
erityisesti työpisteen ergonomian
sekä työasentojen ja työliikkeiden
huomioimiseen. Työterveyshuoltolaki
(1383/2001) ja asetus (708/2013) taas
velvoittavat työterveyshuollot selvittämään
työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden
laajemminkin. Tässä voisi
olla hyötyä fyysistä ergonomiaa laajemmasta
ergonomiakäsityksestä.
Tutkimustietoon perustuva keskustelu
suomalaisilla työpaikoilla jo tehtyjen
ergonomiatoimenpiteiden vaikuttavuudesta
on ollut vähäistä. Yksittäisten
kehittämistoimien hyödyllisistä vaikutuksista
työntekijän kuormitukseen
löytyy tuhansia tieteellisiä raportteja, ja
olemme esimerkiksi Työelämän tutkimus
-lehdessä kuvanneet yhtä tällaista
ergonomian kehittämisprosessia ja sen
vaikuttavuutta suomalaisessa valmistavan
teollisuuden pienyrityksessä. Toisaalta
epidemiologinen tutkimusnäyttö
esimerkiksi fyysisten ergonomiatoimenpiteiden
vaikuttavuudesta liikuntaelinten
vaivojen ehkäisyn osalta on ollut
niukkaa ja jopa ristiriitaista. Yksi syy
tutkimusnäytön vajavuuteen voi olla,
etteivät tutkijoiden suunnittelemat tieteellisesti
validit interventioasetelmat
toteudu omista lähtökohdistaan elävässä
työelämässä.
Vaikuttava ergonomiatoiminta
edellyttää työn prosessien
ymmärrystä
Ergonomiaa voidaan jaotella fyysiseen,
kognitiiviseen ja organisatoriseen ergonomiaan
tai mikro- ja makroergonomiaan.
Vaikuttavan ergonomiatoiminnan
taustalla tulisi olla ymmärrys työpaikasta
sosioteknisenä järjestelmänä, joka
koostuu monista toisiinsa kytköksissä
olevista osista. Tällaista kokonaisvaltaista
ergonomia-ajattelua kutsutaan orga-
kannattaisi tuotteistaa suomalaisia työpaikkoja tukeviksi palveluiksi.
link
link
link
