potilaan näkee tiedonkäsittelyn oireet
ja vastaako tämä potilaan omaa kokemusta.
Muistisairausepäilyissä tämä on
tärkeää, koska oiretiedostus voi olla
heikentynyt. Muistikysely läheiselle sisältää
myös luonteeseen ja toimintatapoihin
liittyviä kysymyksiä, jotka voivat
ohjata näissä tapahtuneiden muutosten
jäljille. Tarkemmin luonteen ja käyttäytymisen
muutoksia on mahdollista
arvioida läheisen haastattelun tai FBImod
kyselyn avulla (Modified Frontal
Behavioral Inventory).
Työterveyshuollossa työntekijän
kognitiivista toimintakykyä voidaan
arvioida psykologin tai neuropsykologin
tekemällä tutkimuksella. Mikäli
neuropsykologin konsultointi on
mahdollista, sitä kannattaa hyödyntää
jo varhaisessa vaiheessa, sillä se usein
auttaa päätöksenteossa jatkoon ohjaamisen
suhteen. Työntekijä tulee ohjata
neurologisiin erityistutkimuksiin (laaja
neuropsykologinen tutkimus, aivojen
magneettitutkimus, neurologin arvio),
mikäli herää epäily alkavasta muistisairaudesta
kognitiivisten oireiden taustalla
70 Työterveyslääkäri 3 / 2021
(kuva 1). Yliopistosairaaloiden
neurologian yksiköt ovat erikoistuneet
työikäisten muistisairauksien diagnostiikkaan.
Tiedonkäsittelyn heikentymät ja
työkyky -tutkimuksen tavoite on tuottaa
työikäisten arviointiin soveltuvia
menetelmiä työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon
käyttöön, jotta pystyttäisiin
paremmin tunnistamaan potilaat,
jotka on syytä lähettää neurologisiin
erityistutkimuksiin, ja erottamaan,
milloin kyseessä on työterveydessä hoidettava
tilanne. Mukana on aiempien
tutkimusten perusteella lupaavia menetelmiä
sekä täysin uusia tietokonepohjaisia
testejä, joilla voidaan arvioida
keskeisimpiä kognitiivisia toimintoja,
kuten työ- ja tapahtumamuistia, toiminnanohjausta
ja prosessointinopeutta.
Tehtävät on suunniteltu vaativiksi,
jotta lievemmätkin kognitiiviset häiriöt
olisi mahdollista tunnistaa. Tutkimus
on aineistonkeruuvaiheessa, ja ensimmäisten
tulosten odotetaan valmistuvan
vuonna 2022. Tutkimus on Työsuojelurahaston
rahoittama.
Lisätietoa hankkeesta: https://www.
tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/tiedonkasittelyn
heikentymat-ja-tyokyky/
KIRJALLISUUTTA
• Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M, ym. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten
varhainen toteaminen uudistetulla CERAD-tehtäväsarjalla. Duodecim 2010;126:2013-21.
• Jokinen H, Hänninen T, Ylikoski R, ym. Etenevien muistisairauksien varhainen
tunnistaminen – neuropsykologinen näkökulma. Suom Lääkäril 2012;67:1816-22.
• Paajanen T, Hublin C. Työikäisten muisti – muistioireiden kartoittaminen
työterveyshuollossa. Työterveyslaitos 2018.
• Muistisairaudet Käypä hoito -suositus 2021.
• Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012.
Työterveyslaitos 2013.
• Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, ym. Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan
tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2001;56:527-35.
• Remes AM, Turunen J, Ala-Mursula L. Työikäisten muistipulmat vaativat kohdennettua
selvittelyä. Suom Lääkäril 2012;67:2535-40.
• Remes AM, Haanpää RM, Suhonen NM, ym. Otsalohkodementia - salakavala
muistisairaus. Suom Lääkäril 2018;73:37-43.
• Rossor MN, Fox NC, Mummery C.J. ym. The diagnosis of young-onset dementia.
Lancet Neurol 2010; 9:793-806.
• Suhonen NM, Hallikainen I, Hänninen T, ym. The Modified Frontal Behavioral Inventory
(FBI-mod) for patients with frontotemporal lobar degeneration, Alzheimer’s disease,
and mild cognitive impairment. Journal of Alzheimer’s Disease 2017; 56:1241-1251.
Työikäisellä normaali
tulos CERAD-tehtäväsarjassa
ei poissulje
mahdollista alkavaa
muistisairautta.’’
/www
