Pääkirjoitus
Työterveyslääkäri 3 / 2021 7
ohita vaan sano ääneen
Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1976 Lapualla
pamahti. Patruunatehtaan räjähdyksessä
neljäkymmentä työntekijää sai surmansa ja
kymmeniä loukkaantui. Yli kuusikymmentä
lasta menetti toisen vanhempansa. Tämä
työtapaturma oli yksi Suomen historian
suurimmista rauhanajan onnettomuuksista.
Työsuojelu on onneksi sitten 1970-luvun kehittynyt
valtavasti. Tilastokeskuksen mukaan 100 000 palkansaajaa
kohden kuolemaan johtavia työpaikkatapaturmia oli
70-luvulla vuosittain yli kuusi ja 2010-luvulla alle kaksi.
Yksinkertaistettuna: työturvallisuustoiminnan tavoite on,
ettei kukaan sairastuisi tai vahingoittuisi työssään.
Me työterveyslääkärit osallistumme tähän toimintaan
ohjenuoranamme työterveyshuoltolaki.
Sen mukaan työnantajan, työntekijän
ja työterveyshuollon tulee yhteistoimin
edistää työhön liittyvien
sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä,
työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta,
työntekijöiden terveyttä sekä
työyhteisön toimintaa.
Tämä lehti jaettiin myös Sinulle,
hyvä muun erikoisalan kollega, koska
työturvallisuus koskettaa meitä kaikkia! Kollega Miia Virta
kirjoittaa lääkärien kokemasta työväkivallasta sivuilla 14–
16. Mitä muuta kuuluu lääkärin työturvallisuuteen? Fyysisen
turvallisuuden lisäksi työympäristön turvallisuudella
on psykologinen ja sosiaalinen ulottuvuus.
Kahvihuoneessakin voi tuntea olonsa turvattomaksi.
Miten pitäisi suhtautua arvostetun kollegan, sen suuren
persoonan vitseihin, jotka tekevät oman olon epämukavaksi
ja loukkaavat läsnäolijoita tai heidän läheisiään? Pitäisikö
olla puuttuja niuhon leiman saamisen uhalla, vai
voisiko tällaisen vain ohittaa?
Vaikenemalla välttää sosiaalisia riskejä, kertoo Työterveyslaitoksen
erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala blogissaan
(ttl.fi, 30.10.2020). Hän kuvaa psykologista turvallisuutta
jaettuna uskomuksena siitä, että ryhmässä voi ottaa riskejä
ja olla oma itsensä. Psykologisesti turvallisessa työyhteiÄlä
sössä jokainen voi kysyä kysymyksiä, nostaa esiin huolia,
pyytää apua ja myöntää virheitä ilman, että joutuu pelkäämään
tulevansa nolatuksi. Työ kärsii hiljaisuudesta. ”Olenko
varma havainnoistani, onko ideani raakile? Tällaisia ajatuksia
saattaa risteillä mielessä ennen kuin päätämme puhua”,
Yli-Kaitala kirjoittaa. Psykologinen turvallisuus lisää
työtyytyväisyyttä ja toiminnan tehokkuutta. Havaintojen
ääneen sanomista, kokemusten ja myös epäonnistumisen
jakamista tulisi rohkaista ja arvostaa. Toisaalta tulee puuttua
selkeisiin rikkomuksiin: ”Pidä huoli, että sallitun käyttäytymisen
rajat ovat kaikille selvät, tällöin puuttuminen ei
heikennä turvallisuutta.”
Työterveyslääkärinä on vapauttavaa mennä osaavan
muun alan kollegan hoidettavaksi, kun on omia isoja tai
pieniä terveyshuolia. Lääkäreillä on oikeus
myös hyvin järjestettyyn työterveyshuoltoon.
Tiedätkö, mistä omalle
työterveyslääkärilleen voi puhua? Jos
tuntuu, ettet jaksa töissä syystä tai toisesta.
Jos sairastelet tai henkilökohtainen
elämä on kriisissä. Jos ihmettelet,
miten voisit toimia ja kenelle puhua,
kun työpaikalla asiat ovat solmussa.
Työterveyslääkärin heiniä on edistää
työntekijöiden, myös työtä tekevien lääkäreiden terveyttä
ja turvallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa!
Teini-ikäisten koripallojoukkueessa oman joukkueen
säännöt, joihin kaikki pelaajat sitoutuvat, laaditaan yhdessä.
Sallitun käyttäytymisen rajat ovat selkeät: ”Suvaitsevaisuutta,
parhaansa yrittämistä, muiden tsemppaamista ja
kunnioittamista eikä syrjintää.” Lista jatkuu muun muassa
sillä, että yritetään tulla toimeen kaikkien kanssa, autetaan
apua tarvitsevaa, moikataan kaikkia ja puhutaan toisille
nätisti. Mitä näistä meidän työssä käyvien ei kannattaisi
noudattaa? Jos näiltä nuorilta kysyisi, pitääkö puuttua vai
voiko ohittaa, vastaus on selvä – ei voi ohittaa.
Tampereella 1.10.2021
Saara Taponen, päätoimittaja