Työterveyslääkäri 3 / 2021 41
Taulukko 1. Työterveyslääkärin tarvitsemat koronatestit
(kirjoittajan henkilökohtainen näkemys tällä hetkellä)
kaikki laboratoriotestit, PCR-testinkään
herkkyys ei ole 100 prosenttia.
PCR-testin herkkyys on tilanteesta
riippuen kuitenkin parhaimmillaankin
noin 95 prosenttia, ja siksi se ei aina riitä
osoittamaan virusta kertatestauksella.
Esimerkiksi liian varhainen tautivaihe
tai epäonnistunut näytteenotto voi olla
syynä väärään negatiiviseen PCRtulokseen.
Minulla on ollut potilastapaus,
joka testattiin kahteen kertaan
PCR-testillä. Molemmat näytteet olivat
negatiivisia: oireinen päivä 1 (liian aikainen
näyte?) ja oireinen päivä 5 (epäonnistunut
näytteenotto?). Kun tauti
pitkittyi, otettiin vielä kerran PCR,
joka osoittautui positiiviseksi (oireinen
päivä 10). PCR-testeistä jää myös joskus
”häntiä”: potilas ei enää ole sairas
eikä infektiivinen, mutta PCR-testi voi
edelleen olla positiivinen jopa yli kuukauden
sairauden jälkeen. Altistuneilla
PCR-testin herkkyys on huonompi
kuin infektioepäilyissä, joten negatiivista
PCR-testitulosta ei mielestäni ole
syytä ilman tarkkaa harkintaa käyttää
karanteenin lyhentämiseen, vaikka
THL:n ohjeistuksissa tämä nykyisin
hyväksytäänkin tartuntatautilääkärin
arvion perusteella tietyissä kunnissa.
Antigeenitestien herkkyys on selvästi
huonompi kuin PCR-testien, ja
niitä voidaan yleensä käyttää luotettavasti
vain oireisilla. Itse otan aina myös
PCR-testin, jos halutaan antigeenitestiä.
Antigeenitesteissä esiintyy myös vääriä
positiivisia, joten positiivinen antigeenitesti
pitää varmistaa aina PCR-tutkimuksella.
Antigeenitestien hyvä puoli
on niiden halvempi hinta (yksityispuolella
joskus merkittävä tekijä) ja nopeus
(vastaus jopa 30 minuutissa). Esimerkiksi
Pohjois-Suomesta on pitkiä kuljetusetäisyyksiä,
ja joskus PCR-tuloksen
saamiseen voi edelleenkin mennä useita
vuorokausia. Silloin alustava antigeenitesti
oireisella voi johtaa mahdollisen
infektioketjun nopeampaan selvittämiseen.
Vasta-ainetestit tulisi ottaa vain
poikkeustapauksissa, ja ne osoittavat
infektion aina jälkikäteen. IgG-vasta-aineilla
voidaan osoittaa jälkikäteen, että
potilas on todella sairastanut koronainfektion.
IgM-vasta-ainetesti osoittaa
tuoreempaa infektiota. Testiä voidaan
vaatia esimerkiksi matkustamista varten
(muun muassa Kiina on edellyttänyt
sekä PCR- että IgM-testiä). Vasta-ainetesteistä
on syytä huomata, että spesifiset
vasta-ainetestit eivät suinkaan aina
muutu positiiviseksi PCR-positiivisen
infektion jälkeen. Kesän 2020 hoivakotiepidemian
yhteydessä testasimme
kymmenen PCR-positiivista potilastapausta
(osa oireisia ja osa oireettomia)
ja vain 3/10 potilaasta oli muodostanut
spesifisiä IgG-vasta-aineita kuukauden
kuluttua PCR-positiivisuudesta. Testeissä
on varmasti eroja, ja kehitystä on
tapahtunut tämän jälkeen, mutta myös
THL toteaa, että vasta-ainetesteissä on
sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia.
Joskus koronavasta-ainetestiä
voidaan käyttää vahvistamaan epäilyä
vanhasta infektiosta esimerkiksi ammattitautidiagnostiikassa.
Muut
infektionosoitusmenetelmät
BAL-PCR tulisi ottaa vain erikoissairaanhoidossa
harvinaisissa poikkeustapauksissa.
Kuvantamislöydökset: aina
ei ole tehty diagnostista PCR-näytettä
(2020 alkuvaiheessa PCR-testikapasiteetti
ei ollut riittävä). Silloin tyypillinen
taudinkuva ja TT-löydökset voivat
vahvistaa tautiepäilyn. Minulla on ollut
ainakin yksi potilastapaus, jolla ei keväällä
2020 tehty lainkaan PCR-testiä,
Näyte Indikaatio ja rajoituksia
PCR-Nielunäyte Infektion/oireettoman kantajan osoitus
PCR-Sylki Infektion/oireettoman kantajan osoitus
Antigeenitestit + PCR Infektion osoitus nopeasti, ja PCR-varmistus tehdään myös samalla
(Antigeeni yksin) Vääriä positiivisia ja negatiivisia: käyttö harkiten!
Vasta-ainetestit IgG osoittaa vanhan infektion, jos positiivinen, mutta eivät
aina nouse. Esim. voi olla ammattitautidiagnostiikassa
jälkikäteen käyttökelpoinen. IgM: matkailijoiden todistukset
Muut koronatestit * Vain erityistapauksissa, ja yleensä ei tarvita lainkaan työterveydessä