Työterveyslääkäri 3 / 2021 43
Heidi Lindfors
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työterveyslaitos ja Terveystalo Turku
heidi.lindfors@ttl.fi
Merenkulkijan työkyvyn
perusta on merikelpoisuus.
Sitä
säädellään sekä kansallisilla
että kansainvälisillä
säädöksillä
(muun muassa ILO:n merityösopimus
sekä lääkärintarkastusohjeet ja IMO:n
STCW-yleissopimus). Suomessa merenkulkijat
käyvät laivaväen lääkärintarkastuksessa
vähintään kahden vuoden
välein. Tarkastuksen tekee pääsääntöisesti
Liikenne- ja viestintäviraston
(Traficom) hyväksymä merimieslääkäri,
joka on lisäkoulutuksen kautta perehtynyt
merenkulun erityispiirteisiin. (taulukko
1.)
Merenkulkijalla on oltava riittävä
näkö-, kuulo- ja puhekyky tehokkaaseen
kommunikointiin sekä riittävä
fyysinen kyky selviytyä poikkeustilanteista
ja pelastustehtävistä. Toisaalta
merenkulkijalla ei saa olla sellaista vikaa,
vammaa tai sairautta, joka estää
tai selvästi vaikeuttaa hänen työtään tai
hätätilanteista selviytymistä, pahenee
laivatyössä tai tekee hänet kykenemättömäksi
meripalveluun tai vaarantaa
muiden henkilöiden turvallisuuden
tai terveyden. Myös lääkityksiin tulee
kiinnittää erityistä huomiota. Lääkkeen
haittavaikutukset voivat vaikuttaa suorituskykyä
heikentävästi, ja keskeytykset
lääkityksessä esimerkiksi pahoinvoinnin
vuoksi voivat olla pahimmillaan henkeä
uhkaavia. Myös lääkkeen saatavuudessa
matkan yllättäen pitkittyessä ja oikeanlaisessa
säilytyksessä voi olla haasteita.
Merimieslääkäri arvioi lähtökohtaisesti
henkilön soveltuvuutta kaikkeen
merityöhön kaikilla liikennöintialueilla.
Jos henkilön terveydentila ei tarkastavan
lääkärin tutkimuksen perusteella
täytä laivatyölle asetettuja vaatimuksia,
ei lääkäri voi todeta häntä laivatyöhön
soveltuvaksi. Tällöin henkilöllä on
mahdollisuus hakea Traficomilta laivaväen
lääkärintarkastuksista annetun
lain 13 §:n mukaista poikkeuslupaa.
Noin viidennes poikkeusluvista haetaan
diabeteksen vuoksi. On hyvä huomioida,
että hakijan ammatillisen työkyvyn
arviointi kuuluu työterveyshuollolle ja
Traficomin poikkeuslupa-arvioinnissa
pääpaino on meriturvallisuuden varmistamisessa.
Henkilö voi siis olla työkykyinen
muttei meritoimikelpoinen,
jolloin käyttöön tulevat ammatillisen
kuntoutuksen keinot. Poikkeuslupa
voi sisältää erilaisia voimassaoloaikaan,
liikennealueeseen tai tehtävään liittyviä
rajoituksia.
Diabetes on sairaus, jota luonnehtii
plasman kroonisesti suurentunut glukoosipitoisuus.
Tautiin voi liittyä äkillisiä
ja kroonisia komplikaatioita, jotka
voivat vaikuttaa merikelpoisuuteen.
Käypä hoito -suosituksessa on määritelty
diabeteksen hoidon yleiset tavoitteet.
Diabeetikko merillä
Suomessa on vajaat 10 000 merenkulkijaa ja yli puoli miljoonaa
diabeetikkoa, eikä merimieslääkäri voi välttyä törmäämästä diabeetikkoon,
joka työskentelee tai haluaisi työskennellä merillä.
Kaikkien lääkäreiden on hyvä tuntea perusasiat liittyen diabetekseen
ja merenkulkuun.
link
