Peräänkuulutamme
affektiivisen ergonomian
nostamista kognitiivisen
ergonomian rinnalle.’’
Työterveyslääkäri 3 / 2021 59
virheiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi.
Lisäksi oman toiminnan monitorointia
tarvitaan, jotta voidaan arvioida,
johtaako sen hetkinen toimintatapa
tavoitteeseen vai onko tavoitetta tai toimintastrategiaa
syytä muuttaa.
Työmuisti mahdollistaa asioiden
hetkellisen mielessä pysymisen silloin,
kun ne eivät ole juuri sillä hetkellä
nähtävissä tai kuultavissa. Työmuistitoiminnot
kuormittuvat herkästi
murheista ja huolista. Toisaalta työmuistitoiminnot
ovat tehottomia työuupumuksessa
ja vaikuttavat keskeisesti
työkykyyn asiantuntijatehtävissä. Työmuistia
voidaan myös tukea sopivilla
työvälineillä, kuten isoilla tai useammilla
näytöillä, jotka mahdollistavat
sen, ettei kaikkea työstettävää tarvitse
pitää aivojen rajallisessa ja häiriöherkässä
työmuistissa.
Erityisesti asiakastyössä tarvitsemme
hyvää tunnekontrollia. Tunnesäätelyä
tarvitaan sekä epäsopivien tai liiallisten
tunnereaktioiden hillitsemiseen että
normaalin mielialan tukemiseen. Tunteiden
säätely kuitenkin heikkenee silloin,
kun stressi on liiallista tai jatkunut
liian pitkään, kuten työuupumuksessa.
Toiminnanohjaus vaikuttaa myös
muiden tiedonkäsittelytoimintojen tehokkuuteen,
kuten muistiin ja tarkkaavuuteen.
Työtehtävien, -välineiden ja
työtilojen suunnittelussa tulee riittävästi
ottaa huomioon toiminnanohjauksen
piirteet ja haasteet sekä se, miten turhaa
kuormittumista voidaan välttää. Tämä
on tärkeää, olipa työntekijän toiminnanohjauksessa
lähtökohtaisesti haastetta
tai ei.
Tunteiden ja toiminnanohjauksen
vuorovaikutus –
affektiivinen ergonomia
Aivojen tunnetoiminnoilla on merkittävä
vaikutus mielialaan, motivaatioon
ja kognitioon. Olemme osoittaneet, että
negatiivinen tunneärsyke voi johtaa
impulsiiviseen reagointiin sekä kokonaisuuden
hahmottamisen haasteisiin.
Tästä voi seurata virhetilanteita, huonoa
päätöksentekoa ja epäoleelliseen
keskittymistä. Tunnetasolla positiivinen
ja turvallinen ympäristö tukeekin
sekä työhyvinvointia että optimaalista
työsuoriutumista. Peräänkuulutamme
affektiivisen ergonomian nostamista
kognitiivisen ergonomian rinnalle. On
tärkeää löytää keinoja turhan kognitiivisen
ja affektiivisen kuormituksen välttämiseksi
sekä toisaalta pyrkiä vähentämään
tunteisiin liittyviä negatiivisia
kognitiovaikutuksia.
Toiminnanohjaus ja
työkyky aivosairauksissa ja
kuormitustilanteissa
Toiminnanohjaustoiminnot vaikuttavat
keskeisesti työssä suoriutumiseen ja
työkykyyn nykytyöelämässä, mutta silti
ne usein ohitetaan työkykyä arvioitaessa.
Tarvitaan asiantuntevaa arviota siitä,
millaisia toiminnanohjaustoimintoja
juuri kyseinen työtehtävä edellyttää,
sekä millaisia vahvuuksia tai haasteita
työntekijällä on kussakin toiminnanohjaustoimintojen
osa-alueessa. Toiminnanohjaustoimintoja
lievästi, kohtalaisesti
ja vaikeasti heikentäviä kuormitustiloja
ja sairauksia on valtava määrä
työväestössä.
Masennus on yksi monista sairauksista,
joissa toiminnanohjaus tulee huomioida
työkykyarviossa. Masennuksen
tiedetään heikentävän toiminnanohjaustoimintoja.
Toiminnanohjauksen
haasteet jatkuvat usein merkittävinä
mielialan jo korjaannuttua. Toisaalta
lievän masennuksen ei yleensä ajatella
heikentävän merkittävästi työkykyä.
Tämä voi johtaa väliinputoajiin, joiden
mielialaoireet ovat korjaantuneet mutta
kognitiivinen toimintakyky edelleen
merkittävästi heikentää työkykyä. Jos
asiakas jää yksin toiminnanohjauksen
haasteiden kanssa, on vaarana uupumus
ja masennuksen uusiutuminen.
Psykiatristen ja neurologisten sairauksien
lisäksi monissa kehityksellisissä
häiriöissä, kuten tarkkaavuushäiriöissä,
toiminnanohjauksen haasteet vaikuttavat
työkykyyn. Ikääntyvien aikuisten
kehityksellisten häiriöiden aiheuttamat
toiminnanohjauksen haasteet jäävät
usein myös havaitsematta. Ikääntymisen
myötä kehitykselliseen häiriöön
liittyneet toiminnanohjauksen haasteet
saattavat korostua ja heikentää merkittävästi
työkykyä, vaikka aiemmin työelämässä
olisikin pärjännyt.
Toiminnanohjaustoiminnot voivat
heikentyä merkittävästi silloin, kun laajat
otsalohkojen tai valkea-aineen alueet
ovat vaurioituneet. Näin voi tapahtua
esimerkiksi aivojen vamman, kasvaimen
tai verenkiertohäiriön vuoksi. Myös aivojen
rappeumasairaudet, kuten otsaohimolohkorappeuma,
aiheut-tavat toiminnanohjauksen
haasteita. Edellä mainittuja
sairauksia lievempiä toiminnanohjauksen
haasteita aiheuttavat muun
muassa Parkinsonin tauti, masennus,
työuupumus, unettomuus ja uniapnea.
Kun huomioidaan toiminnanohjauksen
haasteita aiheuttavien sairauksien
ja tilojen yleisyys työväestössä, toiminnanohjaukseen
tulee kiinnittää nykyistä
huomattavasti enemmän huomiota sekä
työpaikoilla että työterveydessä.