Kahdet kasvot vai maljakko? Ihmisen havainnoinnin subjektiivisuus haastaa tutkimaan näkökulmien kirjoa. Kuva: Pixabay.
Työterveyslääkäri 3 / 2021 21
näkemys työntekijän syyllisyydestä tai
syyttömyydestä saattaa lukita tilanteen
tarkastelun yhden näkökulman mukaiseksi.
Työterveysammattilaisen haaste
on täten tasapainoilla sopivan myötäelämisen
ja tilanteen ammatillisen ja
ennakkoluulottoman tutkimisen välillä.
Parhaimmillaan mahdollisuus pohtia
erilaisia näkökulmia työterveystiimin
kanssa tai työnohjauksessa tukee ammatillisuutta
ja ammatillista itsereflektiota.
Mitä väkevämmin ammattilainen
myötäelää asiakkaan kertomaa ja mitä
vakuuttuneempi hän on näkemyksensä
oikeellisuudesta, sitä välttämättömämpää
on pyrkiä arvioimaan tilannetta ennakkoluulottomasti
ja mahdollisimman
monia näkökulmia hyödyntäen.
Objektiivisen totuuden oletus
Yksi ihmisen olemuksen paradokseista
on se, että yhtäältä olemme vuorovaikutukseen
virittyneitä laumaeläimiä
(tästä esimerkkinä monet keholliset
ja neuraaliset peilautumis- ja säätelyjärjestelmät,
joilla viritymme vuorovaikutustilanteissa),
toisaalta olemme
subjektiivisen kokemusmaailmamme
läpitunkemia itsestä tietoisia yksilöitä:
lähtökohtaisesti ja ensisijaisesti olemme
aina oman sisäisen todellisuutemme
(aistimukset, ajatukset, tunteet) äärellä
ja siitä (joiltakin osin) tietoisia. Viitekehyksenä
ja mittakaavana kaikelle havainnoinnille
ja tulkinnalle toimii oma
havaintomaailma ja kokemus omasta
itsestä, eikä yksinkertaisimmankaan havaintotilanteen
objektiivisista tai mitattavista
ominaisuuksista ole suoraan pääteltävissä
sitä, mitä eri ihmisyksilöt tilanteesta
havainnoivat ja tulkitsevat. Mitä
monimutkaisempaa sosiaalista vuorovaikutustilannetta
havainnoidaan, sitä
yksilöllisempiä ovat tilanteesta tehtävät
tulkinnat. Siltikin, kuten sosiaalipsykologinen
tutkimus on osoittanut, olemme
taipuvaisia ajattelemaan, että juuri
oma tapamme tuntea, ajatella ja käyttäytyä
on tarkoituksenmukaisin (”false
consensus bias”). Tässä piilee yksi
työterveysammattilaisen haaste konfliktien
parissa toimiessa: tunnistaa oman
ajattelun ja tulkintojen lähtökohtia ja
tulla tietoiseksi muiden näkökulmien
mahdollisuudesta ja kirjosta. Tämän
asetelman avaaminen myös konfliktin
osapuolille voi luoda otollista maaperää
riittävän sujuvalle yhteisen työn tekemiselle
jatkossa (ks. mentalisaatio).
Monensuuntaisten voimien
unohtaminen
Konflikteja tavataan luokitella syntyperänsä
mukaan esimerkiksi tunneperäisiksi,
asiaperäisiksi tai prosessiperäisiksi.
Väistämätöntä on, että tunteet