Työterveyslääkäri 3 / 2021 39
yhtenäisiä. Sairauspoissaolon pituuteen
on voinut vaikuttaa esimerkiksi ortopedin
oma tottumus tai vaikkapa poliklinikan
kontrollikäytännöt. Leikkaavan
kirurgin tehtävänä on määritellä leikkauksen
aiheuttama rajoitusten tarve.
Työhön paluun arviointi on paljon laajempi
kokonaisuus, eikä sen arviointiin
ole ortopedilla riittäviä taustatietoja tai
kokemusta, Pekkanen kertoo.
TYÖOTE-hanke levittää
toimintamallin koko Suomeen
TYÖOTE-hankkeessa Työterveyslaitos
levittää yllä kuvatun toimintamallin
kaikkiin sairaanhoitopiireihin kolmen
hankevuoden aikana. Alkuvuoden
2021 aikana Keski-Suomen lisäksi kahdeksan
sairaanhoitopiiriä lähti hankkeeseen
mukaan.
Hankkeen onnistumiseksi on tärkeää,
että sairaanhoitopiirit ja alueen
työterveyshuollot ovat sitoutuneet toimintaan.
Sairaanhoitopiirit resursoivat
hankkeeseen TYÖOTE-koordinaattorin.
Hän toimii yhdyshenkilönä eri
toimijoiden välillä, koordinoi kokouksia
ja toimii aktiivisena viestijänä sairaalan
sisällä. Alueen työterveyshuollot
nimeävät työterveyshuollon edustajan
mukaan suunnittelemaan TYÖOTEtoimintamallia.
Työterveyslaitoksen
alueelliset kehittäjät tukevat toimintaa.
TYÖOTE-toimintamalli on geneerinen
ja sopii erilaisiin sote-järjestelmiin
riippumatta alueellisesta palvelurakenteesta.
Malli on sovitettavissa
myös uuteen sote-järjestelmään. Paikalliset
lähtökohdat ja eri organisaatioiden
työntekijöiden näkemykset huomioidaan
aina toimintamallin rakentamisessa.
Oleellista on, että julkisen terveydenhuollon
ja työterveyshuollon yhteistyötä
tehostetaan ”pala kerrallaan”
aloittaen TYÖOTE-toimintamallin
rakentaminen yhdestä potilasryhmästä.
Hankkeessa alueille perustetaan yhteistyöfoorumi,
jonka tarkoituksena on
tarkastella ja kehittää laaja-alaisesti työikäisen
palvelukokonaisuutta sairaanhoitopiirin
alueella. Yhteistyöfoorumi
käsittelee säännöllisesti myös TYÖ-
OTE-toimintamallin auditoinnin tulokset.
Foorumiin kutsutaan monialaisesti
sote-toimijoita sekä työelämän ja Kelan
edustajia.
TYÖOTE-hankkeeseen ollaan rekrytoimassa
lisää sairaanhoitopiirejä.
Vuosien 2022 ja 2023 aikana päämääränä
on saada TYÖOTE-toimintamalli
käyttöön kaikissa sairaanhoitopiireissä.
Toimintamallista hyötyvät työikäisen
potilaan lisäksi niin sairaala, työterveyshuolto,
työpaikka kuin koko yhteiskuntamme
(kuva 2). Tavoitteena
on, että työkyvyn tukitoimia tehostava
yhteistyömalli jatkaa leviämistään myös
TYÖOTE-hankkeen jälkeen.
Mallin kehittäminen jatkuu
Keski-Suomessa
Keski-Suomessa TYÖOTE-hanke jatkaa
mallin ylläpitämistä ja kehittämistä.
Säännöllisellä yhteydenpidolla eri
toimijoiden kesken varmistetaan mallin
toimivuus. Uuden toimintatavan ylläpitäminen
vaatii toistoa. Kun TYÖ-
OTE-hanketta aloitettiin Keski-Suomessa,
oli mukana 12 eri potilasryhmää.
Hankkeen myötä mukaan ovat tulleet
puolen vuoden kuluessa fysiatrian poliklinikan
selkäpotilaat, vatsaelinkirurgiset
potilaat, erikoissairaanhoidon kaikki
psykiatriset potilaat ja käsikirurgialta
rannekanava-, napsusormi- ja peukalon
tyvinivelrikkopotilaat (taulukko 1).
Hankkeessa osallistutaan myös
alueellisten hoito- ja kuntoutusketjujen
valmisteluun, ja Keski-Suomen työterveyshuoltojen
hyvin sujunutta yhteistyötä
kehitetään edelleen.
Keski-Suomessa kehitetään myös
käytäntöä, jossa tieto potilaan työterveyshuollon
palveluntuottajasta on digitaalisesti
saatavissa erikoissairaanhoidossa.
TYÖOTE-hankkeessa osallistutaan
myös alueelle suunnitellun uuden
potilastietojärjestelmän kehitystyöhön.
Leikkaavan kirurgin
tehtävänä on määritellä
leikkauksen aiheuttama
rajoitusten tarve. Työhön
paluun arviointi on paljon
laajempi kokonaisuus eikä
sen arviointiin ole
ortopedilla riittäviä
taustatietoja tai
kokemusta.’’