Työterveyslääkäri 3 / 2021 11
lääkäreiden ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt
vuosilta 2005–2018.
Kuva 1 esittää lääkäreiden ammattitauti
ja ammattitautiepäilytapaukset
sekä vahvistetut ammattitautitapaukset
vuosittain ajanjaksolla 2005–2018.
Vuosina 2005–2018 lääkäreille kirjattiin
yhteensä 159 ammattitautia tai
ammattitautiepäilyä eli keskimäärin
11 tapausta vuosittain. Suurin osa lääkäreiden
ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä
oli hengitystiesairauksia
tai niiden epäilyjä, joita aineistossa oli
62 tapausta. Näistä ammattiastmoja
tai niiden epäilyjä oli 43 tapausta ja
ammattinuhia tai niiden epäilyjä 7 tapausta.
Seuraavaksi eniten oli ammatti
ihotauteja tai niiden epäilyjä, joita
kirjattiin 57 tapausta. Infektiotauteja
ja niiden epäilyjä oli 31 tapausta. Ihoinfektioihin
kuuluvat syyhytapaukset
on laskettu mukaan tähän lukumäärään.
Luku sisältää myös tapaukset,
joille on kirjattu diagnoosi ”Z20.1
Tuberkuloositartunnan mahdollisuus”.
Kaihia tai muuta silmäsairautta tai niiden
epäilyjä oli 4 tapausta. Edellisten lisäksi
yksittäisiä ammattitauti- tai ammattitautiepäilydiagnooseja
oli 5 tapausta.
Tarkastelujaksolla lääkäreiden vahvistettuja
ammattitauteja oli 43 tapausta
eli keskimäärin 3 tapausta vuosittain.
15–64-vuotiaiden lääkäreiden
lukumäärään (v. 2016) suhteutettuna
tämä vastaa 1,7 tapausta 10 000 lääkäriä
kohden vuosittain. Vahvistettujen
ammattitautitapausten keski-ikä oli 42
vuotta (vaihteluväli 25–63 vuotta). Tapauksista
72 prosenttia kirjattiin naisille
ja 28 prosenttia miehille.
Tarkastelujaksolla lääkäreiden vahvistetuista
ammattitautitapauksista 65
prosentissa oli käytettävissä tarkempi
toimialatieto. Sairaalassa toimiville kirjautui
20 tapausta ja terveyskeskuksiin
2 tapausta, yksityisille lääkäriasemille 2
tapausta ja muille tahoille 4 tapausta.
Tarkempi ammattinimike oli käytettävissä
81 prosentille tapauksista. Yleislääkäreille
kirjattiin 22 tapausta, erikoislääkäreille
12 tapausta ja ylilääkäreille 1 tapaus.
Lääkäreiden vahvistettujen ammattitautien
lukumäärät diagnooseittain
on esitetty taulukossa 1. Lääkäreiden
epäilyiksi jääneitä ammattitautitapauksia
oli 116 tapausta eli noin 8 tapausta
vuosittain (vaihteluväli 4–13 tapausta).
Lääkäreiden yleisin vahvistettu
ammattitauti on allerginen
kosketusihottuma
Yleisin lääkäreiden vahvistettu ammattitauti
oli allerginen kosketusihottuma,
joita todettiin tarkastelujaksolla 11 tapausta.
Allergisen kosketusihottuman
yleisin aiheuttajaryhmä oli kumit (7
tapausta). Terveydenhuoltoalalla kumikemikaalien
aiheuttamat allergiset
kosketusihottumat liittyvät tyypillisesti
suojakäsineisiin. Yhteen tapaukseen oli
merkitty altisteeksi ylätasolla suojakäsineet.
Hartsien ja muovien sekä niiden
johdannaisten, kuten myös synteettisten
hartsien ja muovien, aiheuttamia
allergisia kosketusihottumia todettiin
molempia 1 tapaus. Formaldehydi oli
altisteena yhdessä allergisen kosketusihottuman
tapauksessa.
Proteiinikosketusihottumia tai kosketusurtikarioita
todettiin 1 tapaus,
joka liittyi luonnonkumikäsineisiin.
Vahvistettuja ärsytyskosketusihottumia
kirjattiin 6 tapausta. Terveydenhuoltoalalla
on monia ärsytyskosketusihottumaa
aiheuttavia altisteita, kuten märkä
työ, käsien desinfiointiaineiden käyttö
ja käsineiden hautova vaikutus.
Kaikki lääkäreiden vahvistetut
ammattiastmat olivat
kosteusvaurioastmoja
Tarkastelujaksolla lääkäreiden ammattiastmoja
vahvistettiin 3 tapausta ja
kaikki nämä olivat niin sanottuja kosteusvaurioastmoja.
Ammattiastmaepäilyiksi
jääneitä tapauksia oli 40 tapausta.
Kuva 1. Lääkäreiden ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset sekä vahvistetut ammattitautitapaukset vuosina 2005–2018.