Laura Lindholm
Lääkäriliiton neuvottelujohtaja
laura.lindholm@laakariliitto.fi
Työaikalaki ja sen vaikutukset
lääkärin työhön ja työaikaan
U udistetun lain merkitys
kevään 2020 Lääkärisopimusneuvotteluihin
oli merkittävä, koska
laki pakotti tekemään
muutoksia myös uudessa
Lääkärisopimuksessa 1.4.2020 lukien.
Aiempi Lääkärisopimus salli laajemmin
soveltamista kuin uusi. Samalla
oli tiedossa myös se, että työaikalain
sovittaminen lääkärisopimukseen tulee
olemaan erityisen hankalaa. Jäsenistön
toiveet olivat vastakkaisia. Sopimukseen
pyrittiin löytämään sellaisia ratkaisuja,
joiden avulla muun muassa erikokoisten
yksiköiden erilaisella intensiteetillä
toimivat päivystykset voisivat toteutua.
Viime vuosina päivystysten keskittäminen
on tehnyt useista päivystyksistä
liian raskaita, ja tavoitteena oli saada
niihin lisäresurssia. Uuden sopimuksen
vaikutukset ja soveltaminen osoittautuivat
24 Työterveyslääkäri 3 / 2021
kuitenkin varsin monitahoisiksi
ja osin hankalaksikin.
Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa
mieliin, että EU:n työaikadirektiivin
kuten myös kansallisen työaikalain perimmäinen
tarkoitus on työntekijöiden
työsuojelu. Lainvalmistelutekstin
mukaisesti ”säännöksen” tarkoituksena
on rajoittaa ylipitkiä työpäiviä ja sillä
tavoin ehkäistä työstä johtuvaa liiallista,
terveydelle vaarallista rasittumista.
Sääntelyn tarkoitus on huolehtia työntekijän
terveydestä.
Tutkimusten mukaan erityisesti
yötyötä sisältävät työrupeamat ovat
haitallisia terveydelle. Ne lisäävät merkittävästi
riskiä sairastua muun muassa
sydän- ja verisuonisairauksiin. Työaikalain
soveltamisesta lääkäreihin on puhuttu
pitkään, ja työelämän vaatimusten
kasvaessa onkin aika hyväksyä myös
työsuojelun tärkeys.
Keskeiset muutokset
Työajan käsitteestä ei enää voinut sopia
kuten aiemmin oli tehty. Kaikki
työpaikalla vietetty aika on luettava
työajaksi, myös ei-aktiivinen työaika.
Työaikalaki mahdollisti kuitenkin opt
out -määräyksestä sopimisen valtakunnallisten
sopijaosapuolien välillä, ja
näin myös tehtiin. Opt out -sopimuksella
tarkoitetaan enimmäistyöajan (48
t/vk) ylittäviä ei-aktiivisia tunteja, joita
voidaan tehdä lääkärin ja työnantajan
välisellä sopimuksella. Enimmäistyöaikaa
tarkastellaan vuositasolla 48 t x 48
viikkoa, josta vuoden 52 viikosta on
vähennetty minimivuosiloma-aika 4
viikkoa.
Iso periaatteellinen muutos tehtiin
myös siinä, kun säännöllistä työaikaa
(38 t 15 min) oli mahdollista sijoittaa
niin sanotusti ilta-aikaan. Perinteisesti
lääkäreillä on ollut käytössä ”virka-aika”
Työaikalain perimmäinen tarkoitus on työntekijän työsuojelu.
Lääkäriliitossa on seurattu EU:n työaikadirektiivin ja sen myötä
kansallisen työaikalain uudistamista ja pohdittu sen mahdollisia
vaikutuksia yli 10 vuoden ajan. Suomen työaikalaki uudistettiin
pitkän prosessin tuloksena, ja se tuli voimaan 1.1.2020.
Kuva Mikko Käkelä
link
