Työterveyslääkäri 3 / 2021 57
gitysilman sekuntikapasiteetti (FEV1)
laski merkittävästi. (Kuva 1.) Lisäksi
uloshengitysilman typpioksidipitoisuus
nousi merkitsevästi ja metakoliinialtistuskokeessa
tapahtui keuhkoputkien
yliärtyvyyden lisääntymistä.
Ennen altistuskokeita potilaalla todettiin
kasvoissa ruusufinniin sopivat
löydökset, rintakehän ja olkavarsien
punoitusta sekä kämmenien ja sormivälien
ekseemaa. Potilas ei muistanut, oliko
iholla aiemmin työssä liuosta käsitellessä
ilmennyt kasvojen punoituksen
ja turvotuksen lisäksi paukamia. Kädet
potilas oli suojannut huolellisesti suojakäsinein.
Ihoaltistuskokeessa kloramiini
T:n testialueelle nousi kuitenkin
paukama, minkä vuoksi kloramiini-T:tä
runsaasti käytettäessä ilmenneen kasvojen
punoituksen ja turvotuksen tulkittiin
olleen kloramiini-T:n aiheuttamaa
työperäistä kosketusurtikariaa. Potilaalla
todettiin myös hänen nykyiseen työhönsä
liittyvä märkätyön aiheuttama
käsi-ihottuma.
Vakuutusyhtiölle esitettiin astmaa
ammattitaudiksi, ja aluehallintovirastolle
tehtiin ammattitauti-ilmoitus
kloramiini-T:n aiheuttamasta ammattiastmasta
ja kosketusurtikariasta. Työrajoitukseksi
kirjattiin, että potilaan ei
tulisi jatkossa altistua lainkaan kloramiini
T:lle. Potilas pystyi jatkamaan
nykyisessä työssään, ja häntä suositeltiin
varaamaan työterveyshuoltoon kontrolliaika
muutaman kuukauden päähän.
Pohdinta
Vanhan desinfiointiaineen kloramiini
T:n käyttö on saattanut lisääntyä
COVID-19-pandemian takia. Kloramiini
T kuuluu niihin harvoihin kemikaaleihin,
joiden on osoitettu aiheuttavan
IgE-välitteistä allergiaa. Kuvaamallamme
potilaalla oli osoitettavissa
spesifistä IgE-vasta-ainetta, ja hänellä
todettiin myös altistuskokeessa tyypin
I allergiaan sopiva välitön astmareaktio
sekä viivästynyt reaktio. Kloramiini-
T:n aiheuttamia ammattiastmoja on
kuvattu etenkin jauhemuotoiseen kloramiini
T:n käyttöön liittyen, sillä se
kulkeutuu hengitysteihin liuoshuuruja
herkemmin, jolloin astman kehittymisen
riski lisääntyy. Kuvaamassamme
tapauksessa altistuminen kloramiini-
T:tä sisältävälle liuokselle oli kuitenkin
runsasta ja säännöllistä, ja henkilökohtaisena
avustajana työskennellessä kotioloissa
ilmanvaihto oli huonompi kuin
sairaalaympäristössä. Ammattiastman
ehkäisemiseksi on tärkeää huolehtia
hyvästä ilmanvaihdosta, käyttää tarvittaessa
hengityssuojaimia sekä välttää
kloramiini-T:n käyttöä jauhemaisena
tai sumuttaen.
Kuten kuvaamassamme tapauksessa,
kosketusurtikaria todetaan usein
hengitystieoireiden tutkimusten yhteydessä.
Potilaallamme kontaktiurtikaria
kehittyi ilmavälitteisesti kasvoihin. Ihooireiden
ehkäisyyn riittää yleensä suoran
kosketuksen välttäminen.
Hengitystieoireita tulee tutkia
Potilaan astmaoireet olivat kestäneet
vuosia ennen diagnostisia tutkimuksia.
Tuona aikana häntä oli hoidettu ainoastaan
tarvittaessa käytettävällä avaavalla
lääkkeellä, mikä on vastoin hoitosuosituksiamme
ja voi johtaa kroonisen
hengitystieobstruktion kehittymiseen.
On tärkeää, että astman diagnostiset
tutkimukset tehdään pitkäaikaisista alahengitystieoireista
kärsiville ja että astmaa
hoidetaan inhaloitavaa kortisonia
sisältävillä valmisteilla. Työpaikkaselvityksen
yhteydessä on tärkeää muistaa
kiinnittää huomiota hengitysteitä ja
ihoa herkistäviin altisteisiin ja huomioida
ne terveystarkastusten tarvetta ja sisältöä
suunnitellessa.
KIRJALLISUUTTA
• Dijkman J, Vooren P H, Kramps J A: Occupational asthma due to inhalation of
chloramine T, I. Clinical observation and inhalation-provocation studies. Int Arch
Allergy Appl Immunol 1981;64:422–427.
• Kujala VM, Reijula KE, Ruotsalainen EM ym. Occupational asthma due to chloramine-T
solution. Respir Med 1995;89(10):693-5.
• Mäkelä R, Kauppi P, Suuronen K ym. Occupational asthma in professional cleaning
work: a clinical study. Occup Med 2011;61(2):121-6.
• Kanerva L, Alanko K, Estlander T ym. Occupational allergic contact urticaria from
chloramine-T solution. Contact Dermatitis 1997;37(4):180-1.
Henkilökohtaisena
avustajana hän pyyhki
kaikki pinnat, lattiat, pesu-
ja wc-tilat kloramiini-T:tä
sisältävällä liuoksella joka
päivä muutaman tunnin
ajan ennen muiden
työtehtävien alkua.
Ilmanvaihto oli kotiympäristössä
huono.’’