Onko tekoäly uhka
vai pelastuksemme?
TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8 7
PÄÄKIRJOITUS
Kuinkahan tekoäly aloittaisi tämän pääkirjoituksen?
Tarvitseeko tekoäly älykkäitä ihmisiä oppiakseen?
Tässä numerossa saamme lukea koneen ja ihmisen
työnjaosta kahdesta näkökulmasta: aihetta
pohtivat sekä alaa työkseen tutkiva Työterveyslaitoksen uusi
tutkimusprofessori että työelämää SAK:ssa kehittävä kehittämispäällikkö.
SAK:n tuoreen Työolobarometri 2018:n osaraportti
”Miten uusi teknologia muuttaa palkansaajien työtä”
on luettavissa SAK:n sivuilta. Mielenkiintoinen mutta ei ehkä
kuitenkaan yllättävä tulos on, että hyvissä työyhteisöissä työntekijät
ottavat uudet teknologiat paremmin vastaan.
Hyvät työpaikat mahdollistavat perheen ja työn yhdistämisen.
Työpaikan myönteinen kulttuuri kasvattaa työnantajan
houkuttelevuutta, mikä on työnantajalle valtti työntekijöistä
kilpailtaessa. Työnantaja voi yhdessä työterveyshuollon
kanssa myös tukea nuoria työtä aloittelevia työntekijöitä pääsemään
kiinni työelämään – tästä lehdestä löydät esimerkin
suuren työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöstä.
Mikään ei tietenkään korvaa työpaikan turvallisuutta –
fyysistä tai henkistä. Työterveyslääkäreille lähes kaikissa maailman
kolkissa tuttu professori Jorma Rantanen tarjoaa meille
kattavan historiakatsauksen siitä, miten lainsäädännön avulla
työterveyttä ja -turvallisuutta on lisätty Suomessa.
Yhtenä aiheenamme on palo- ja pelastusalalla tehty kehitystyö.
Lehdessä esitellään myös elokuva-alalla tehty selvitys,
joka nostaa tärkeitä asioita mietittäväksemme. Mitä kaikkea
voimmekaan työterveyshuolloissa vielä tehdä tutustuaksemme
paremmin hoitamiimme toimialoihin! Yhtenä esimerkkinä
tästä (ja kevennyksenä) on Keski-Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen
kiuasfirmaretki. Tampereen Seudun Työterveyslääkäriyhdistys
puolestaan kävi Viipurissa vain hurvittelemassa
45-vuotisjuhlansa kunniaksi, mutta matkaraportissa on sii-
näkin yksi tärkeä oppi opittavana.
Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä on monelle teoriassa
tuttu asia, mutta harva on soveltanut sitä käytännössä.
Kelan tiimi otti asiasta kopin ja kirjoitti meille selkeät ohjeet
– siitä heille iso kiitos sekä omasta että potilaidemme puolesta!
Keva puolestaan ottaa koppia muutospaineissa olevista
kunnallisista työterveyshuolloista, jotka elävät viimeisiä päiviä
ennen yhtiöittämisvelvoitetta.
PAM tarjoaa meille työntekijänäkökulmaa sairausajan toimeentuloon.
Erityisesti pätkätyön tekijä on sairauslomienkin
suhteen heikossa asemassa.
Työkyky-yhteistyön vaikuttavuutta voi mitata tekemättömän
työn kustannuksia seuraamalla. Lehdessä on aiheesta
alkuperäistutkimus, joka ilahduttaa varmasti statistiikasta innostuneita
Journal Clubejamme vielä kauan! Toinen artikkeli
lähestyy asiaa presenteismin näkökulmasta.
Miniteemassa saamme tällä kertaa kerrata rytmihäiriöiden
diagnostiikkaa ja hoitoa.
Kuvatoimittajamme ja kollegamme Sinikka Haakana jää
toimituskunnastamme pois, kiitos Sinikalle meidän kaikkien
puolesta! Samalla kiitos vielä STLY:n puheenjohtajalle Sadulle,
jonka jäähyväiset saamme lukea puheenjohtajan palstalta –
samalla voimme hänen työpäivästään päätellä, ettei tekeminen
varmasti kuitenkaan lopu. Onnea uudelle puheenjohtajalle
Minna Pihlajamäelle!
Suurkiitos kaikille kirjoittajille ja toimituskunnalle, ilmoitusmyyjälle,
taitolle ja painolle koko vuodesta.
Hyvää joulua ja antoisia lukuhetkiä!
Miisa Visakorpi, päätoimittaja