
 
		tilaista  on  hyötynyt.  Mitä  pidempään  
 eteisvärinä  on  kestänyt,  sitä  heikompi  
 on  katetrihoidon  ennuste.  Tukosvaara  
 arvioidaan  CHA2DS2-VASc  pisteiden  
 mukaisesti. 
 TERVEEN SYDÄMEN  
 KAMMIOLISÄLYÖNNIT 
 Valtaosa  kammiolisälyönneistä  (noin  
 90  %)  paikantuu  oikean  kammion  
 ulosvirtauskanavaan,  jolloin  se  on  V1- 
 kytkennässä  vasemman  haarakatkoksen  
 muotoinen  (LBBB).  (Kuva  4.)  Oikean  
 haarakatkoksen  (RBBB)  kaltainen  lisälyönti  
 paikantuu vasempaan kammioon  
 (10  %).  Pieni  osa  saa  alkunsa  sydämen  
 ulkopinnalta,  epikardiumista  tai  joko  
 oikeasta  tai  vasemmasta  aorttaläpän  
 liuskasta. (4) 
 Beetasalpaaja  tehoaa  joillekin  ja  verapamiili  
 harvoin.    Flekainidi  on  tehokas  
 vasempaan kammioon paikantuvaan  
 muotoon ja  se  on  suositeltavaa  aloittaa  
 osastoseurannassa. Teho  ja  turvallisuus  
 (QRS-kompleksi  ei  levene  yli  30  %  
 64  TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I   4   /   2 0 1 8    
 lähtötilanteesta)  varmistetaan  rasituskokeella. 
   Amiodaronia  käytetään  vain  
 harvoin. 
 Potilas voi olla täysin oireeton, vaikka  
 kammiolisälyöntejä  olisi  yli  30  000  
 vuorokaudessa. Tällöin ei katetrihoitoon  
 edetä,  vaan  kardiologi  seuraa    vuoden– 
 kahden  välein  vasemman kammion supistuvutta. 
  Hyvin harvoin se heikkenee.  
 Siinä tapauksessa edetään oireettomallakin  
 katetrihoitoon. Tämä on tuloksekas  
 noin 90 prosentilla potilaista. (4) 
 RISKITEKIJÖIDEN HOITO 
 Työterveyslääkäri  on  avainasemassa  
 riskitekijöiden  hoitamisessa.  Ne  ovat  
 rytmihäiriöidenkin  hoidossa  keskeisiä.  
 Vastaanotolla  tulisikin  mitata  sekä  verenpaine  
 että  paino.  Painoindeksi  voi  
 saada  potilaan  pohtimaan  elintapojaan.  
 Pienikin painon pudotus vaikuttaa suotuisasti  
 verenpaineeseen,  estää  vasemman  
 kammion  paksuuntumista,  diabeteksen  
 puhkeamista tai ainakin viivyttää  
 sen ilmaantumista. Nämä kaikki estävät  
 rytmihäiriöiden,  etenkin  eteisvärinän  
 ilmaantumista ja parantavat hoitotuloksia. 
  (5) 
 FERTIILI-IKÄISET NAISET 
 Raskaus  muuttaa  sydämen  säätelyä.  
 Raskauden  aikana  leposyke  nousee,  
 johtoradat  vilkastuvat  ja  rytmihäiriöt  
 voivat  ilmaantua  tavallista  herkemmin.  
 Rytmihäiriöt  tulee  tutkia  aina  ennen  
 aiottua raskautta. Onneksi vain harvoin  
 raskaus joudutaan keskeyttämään rytmihäiriön  
 takia. Siihen joudutaan, jos äidin  
 sydämen pumppausvoima alkaa pettää.  
 LOPUKSI 
 Jos  työterveyslääkäri  päätyy  kardiologin  
 konsultaatioon,  lähetteeseen  tulisi  
 liittää  tutkimuslöydökset,  lääkekokeilut, 
   sydänfilmi  sekä  dokumentti  rytmihäiriöstä, 
   jos  sellainen  on.  Jos  Holternauhoitus  
 ja rasitustesti on tehty, niistä  
 toivotaan  mukaan  sekä  lausunto  että  
 tulosteet.  Näin  rytmihäiriön  selvittelyt  
 etenevät viiveittä.