Kuva 3. Vuositasolla mitattu trendi ja tarkasteltavien vuosien organisaatiokohtainen keskiarvo kustannuslajeittain.
TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8 33
Saavutettu kustannusalenema vastaisi
hieman yli viidesosaa hallituksen asettamasta
kilpailukyvyn parantamistavoitteesta,
mikäli tavoite toteutuisi koko
Suomessa. Tämä summa olisi siis voitu
käyttää esimerkiksi valtiotyönantajilla
suorina kustannussäästöinä, kuntatyönantajien
osalta kunnallisten palveluiden
tuottamiseen verotusta kiristämättä sekä
yritysten osalta liiketoiminnan kehittämiseen.
Suuri osa tutkimusaineiston organisaatioista
on tehnyt pitkäjänteistä työtä
työkykyjohtamisen kehittämiseksi, joten
oletettavasti näillä organisaatioilla
on alhaisemmat tekemättömän työn
kustannukset kuin Suomessa toimivilla
organisaatioilla keskimäärin. Näin ollen
valtakunnallisten kustannusten voidaan
odottaa olevan vielä arvioituakin korkeammalla
tasolla.
Tutkimukseen osallistuneet yritykset
ovat onnistuneet vähentämään kokonaiskustannuksia
työterveyshuollon
panoskustannukset mukaan luettuna.
Täten voimme todeta, että työterveyshuoltokustannusten
minimoinnin sijasta
yritysten tulisi johtaa ja optimoida
tekemättömän työn kustannuksia kokonaisuutena.
Tulosten pohjalta suosittelemme jatkamaan
työkykyjohtamisen eteen tehtävää
työtä niin työnantajien, työterveyshuollon
palveluntarjoajien, vakuutusyhtiöiden
kuin tutkimusorganisaatioidenkin
toimesta sekä käyttämään tekemättömän
työn kustannusmittareita tämän
toiminnan perustana. Osa mittareista,
kuten työkyvyttömyysmaksu, muuttuu