Sairausajan palkallisuuden varsinainen
tulkintaoikeus on vain sen solmineilla
tahoilla eli työntekijä- ja työnantajaliitoilla.’’
TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8 17
tuntemusta. Sairausajan palkallisuuden
varsinainen tulkintaoikeus onkin vain
sen solmineilla tahoilla eli työntekijä- ja
työnantajaliitoilla.
Työntekijä voi jäädä vaille sairausajan
palkkaa, vaikka hän lääkärintodistuksen
mukaan on työkyvytön. Lähtökohta
sairausajan palkallisuudelle on,
että työntekijä on sairauden vuoksi työkyvytön.
Jos lääkärintodistuksessa mainitaan
työkyvyttömyyden aiheuttajana
vain oire tai toimenpide, voi sairausajan
palkka jäädä saamatta. Tällaiset tilanteet
ovat hankalia myös sen vuoksi, että
työntekijä huomaa sairausajan palkan
puuttumisen jälkikäteen vasta seuraavassa
palkanmaksussa, jolloin lääkärin
luo on hankalampaa enää palata.
Joskus työnantaja haluaa tulkita lääkärin
tekemää diagnoosia. Tällaisia ovat
esimerkiksi erilaiset akuutiksi todetut
reaktiot tai sairaudet. Työnantaja voi
esimerkiksi lääkärintodistuksesta poiketen
esittää, että reaktio voi olla akuutti
vain tietyn ajan. Lääkäri on kuitenkin
diagnoosin tehdessään nimenomaisesti
todennut ja todistukseen kirjannut työkyvyttömyysajan
pituuden.
Aika ajoin tulee esille tilanteita, jossa
pääsyä työterveyshuoltoon pyritään
rajaamaan ja valvomaan. Työnantajan
edustaja haluaa tehdä ensin oman terveysarviointinsa
ennen kuin työntekijä saa
varata ajan lääkärille. Tällöin työnantaja
on väärässä roolissa: lääkärin tehtävä
on arvioida työntekijän terveydentila, ja
sinne tulee työntekijällä aina olla oikeus
hakeutua.
Työntekijän sairausajan palkka voidaan
yrittää evätä, koska hän ei ole
käynyt työterveyshuollon lääkärin vastaanotolla.
Jokaisen laillistetun lääkärin
todistus on riittävä osoitus työkyvyttömyydestä.
Ensisijaisesti tulee toki aina
kääntyä työterveyshuolloin puoleen,
mutta joissain tilanteissa lähempänä
oleva muu lääkärikin on järkevä ratkaisu.
Työehtosopimuksissa on tällaisen
varalle myös määräykset, joissa työnantajalla
on oikeus kustannuksellaan
osoittaa työntekijä työterveyshuollon
tarjoaman lääkärin vastaanotolle. Ohjeemme
näissä tilanteissa on, että tällaiseen
työntekijä on velvoitettu menemään
ja se on viime kädessä hänenkin
etunsa.
TERVEYSNEUVOTTELU
Työkyvyn alentuessa tai pidempien sairaslomien
yhteydessä niin sanottu kolmikantaneuvottelu
on erinomainen keino
tarkastella työntekijän jaksamista ja
mahdollista työn muokkaamista.
Kun tällaisessa tilaisuudessa sovitaan
työtuntien alentamisesta, tulee se tehdä
määräaikaisena ja perusteena olla työn
keventäminen terveydellisistä syistä.
Tällöin työntekijä saa vähentyneen palkan
kompensaationa Kelan maksaman
osasairauspäivärahan.
Joskus työnantaja ja työntekijä ovat
pelkästään sopineet työtuntien alentamisesta.
Työntekijän sittemmin haettua
soviteltua työttömyyspäivärahaa on
hänelle seurannut karenssi, koska on
itse sopinut työsuhteen osa-aikaistamisesta.
Kolmikantaneuvottelussa työterveyshuollon
ammattilaiset voivat ohjeistaa
osapuolia keventämisestä sopimiseen
ja osasairauspäivärahan hakemiseen,
koska kaikille työnantajille tällainen
mahdollisuus ei ole välttämättä ole
tiedossa.
VUOKRATYÖNTEKIJÄT
Sairausajan palkallisuuden suhteen heikoimmassa
asemessa näyttäisivät olevan
vuokratyöntekijät, joilta saatetaan
pidättää sairausajan palkka mitä erilaisimmilla
syillä. Näin vaikka lääkärin
antama työkyvyttömyystodistus sisältää
maininnan työkyvyttömyyden kestosta
ja sairausdiagnoosin.
Vuokratyöntekijöiden työhyvin-