Lasse Parvinen
DI, johtaja
Suomen Terveystalo Oy
lasse.parvinen@terveystalo.com
Pitkäjänteinen toiminta
alentaa merkittävästi tekemättömän
työn kustannuksia
Tekemättömän työn kustannukset mittaavat yrityksen henkilöstöjohtamisen,
työterveyshuollon sekä työeläkevakuutus- ja työtapaturmavakuutusyhtiöiden
yhteisen toiminnan tuloksellisuutta. Pääsääntöisesti organisaatioissa, joissa tekemättömän
työn kustannuksia on seurattu usean vuoden ajan, on saavutettu
TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8 29
European Management Journalissa
jo vuonna 2010 julkaistussa
artikkelissa (1) esiteltiin
neljä tekemättömän työn kustannusten
mittaria, jotka ovat yhteismitallisia
sekä julkisissa että yksityisissä
työnantajayhteisöissä: sairauspoissaolojen
kustannukset, työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen
maksu, työeläkevakuutuksen
työkyvyttömyysmaksu sekä
työterveyshuollon kustannukset, joiden
keräämistapa varmennettiin vielä tilintarkastusyhteisö
PwC:n toimesta. Myös
julkaisussa Pehkonen et al. (2) esitetty
tutkimus tukee näiden mittareiden käyttöä.
Kyseiset kustannuslajit ovat kaikille
työnantajille lakisääteisiä, mutta vaihtelevat
merkittävästi samankin toimialan
sisällä, ja etenkin suuret työnantajat
voivat omalla työkykyjohtamisellaan
vaikuttaa niiden tasoon. Termillä ”tekemätön
työ” viitataan siihen, että kyseessä
ovat sellaiset suorat kustannukset, joita
syntyy työntekijöiden ollessa poissa
työstä sairauden, tapaturman tai työkyvyttömyyden
vuoksi. Työterveyshuoltokustannukset,
jotka jakaantuvat ennaltaehkäisevään
ja sairaanhoidolliseen toimintaan,
on otettu tekemättömän työn
mittaristoon kokonaisuudessaan mukaan.
Työterveyshuoltoa voitaisiin tarkastella
myös investointina eli selvittää,
tuotetaanko työterveyshuollolla lisäarvoa
yritykseen. Tässä tutkimuksessa emme
kuitenkaan tarkastelleet työterveyshuollon
vaikuttavuutta vaan tekemättömän
työn mittarien kokonaistaloudellisuutta.
Ylipäätään työhyvinvoinnin mittaamisen
on osoitettu edistävän tuloksellisuutta
(3). Lisäksi on todettu, että mitä
konkreettisemmasta työkyvyn tukemisen
toimenpiteestä on kyse, sitä johdon-
merkittäviä säästöjä.
Kalle Parvinen
FT, dosentti
Matematiikan ja tilastotieteen laitos,
Turun yliopisto
Asiantuntija, Terveystalo
kalle.parvinen@terveystalo.com
Sini Nordström
KTM, kehityspäällikkö
Terveystalo
sini.nordstrom@terveystalo.com
ALKUPERÄISTUTKIMUS
link
link
link
