Kuva: Sirkku Viskari 
 60  TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I   4   /   2 0 1 8    
 MINITEEMA:  SYDÄN- JA VERISUONITERVEYS 
 Valtaosa  rytmihäiriöistä  on  
 onneksi  hyvänlaatuisia.  Lisälyönnit  
 ovat  tavallisin  oireen  
 syy.  Ne  ovat  lähes  aina  harmittomia, 
  mutta potilas tuntee ne usein  
 kiusallisina ja invalidisoivina. Rytmihäiriön  
 syy tulee aina selvittää, koska se voi  
 olla joskus ensimmäinen merkki alkavasta  
 sydänsairaudesta. (Taulukko 1.) 
 MIKSI RYTMIHÄIRIÖITÄ ESIINTYY 
 Rytmihäiriö  ilmaantuu  lähes  aina  yllättäen. 
   Unettomuus,  valvominen,  ylirasitus, 
   liika  kahvinjuonti,  alkoholi,  tupakointi, 
   ylipaino  sekä  uniapnea  voivat  
 altistaa erilaisiin rytmihäiriöihin. Joskus  
 ne  voivat  johtua  kilpirauhasen  yli-  tai  
 alitoiminnasta.  
 Myös  terveessä  sydämessä  voi  esiintyä  
 rytmihäiriöitä. Tavallisimmin rytmihäiriöihin  
 altistavat  hoitamaton  verenpaine, 
   epätyydyttävä  verenpainetaso  tai  
 sydämen  rakenteellinen  poikkeavuus,  
 kuten sydäninfarktiarpi, läppävika ja oikovirtaus. 
  (1)  
 MITÄ OIREET KERTOVAT 
 Rytmihäiriön  aiheuttamasta  oireesta  
 voi usein päätellä, mistä voisi olla kyse.  
 Jos  rinnalla  läpättää  ja  olo  voimaton,  
 voi  pulssin  tunnustelu  herättää  epäilyn  
 eteisvärinästä.  Jos  rytmihäiriö  alkaa  
 ”kuin  pyssyn  piipusta  ja  loppuu  kuin  
 seinään”,  luonnehdinta  viittaa  tyypilliseen, 
   hyvänlaatuiseen  supraventrikulaariseen  
 takykardiaan  (SVT).  Lyhyet  
 tasaiset,  toistuvat  ”kevyet”  tykytykset  
 voivat  viitata  ektooppiseen  eteistakykardiaan. 
   
 Jos  syketaso  sen  sijaan  on  jatkuvasti  
 aiempaa  korkeampi  (syketaso  aiemmin  
 60–70,  nyt  80–90  minuutissa),  voi  olla  
 kyse  ylirasittuneen  potilaan  epätarkoituksenmukaisesta  
 tiheälyöntisyydestä  
 (sinustakykardia).  
 ”Jumpahtelu”  on  tyypillinen  eteis-  
 tai  kammiolisälyönnin  aiheuttama  oire.  
 Mitä pidempi lisälyönnin jälkeinen tauko  
 on ennen seuraavaa normaalia lyöntiä, 
   sitä  voimakkaammalta  ”jumpahtelusta” 
  aiheutunut oire tuntuu. (2). 
 MITEN TUTKIA 
 Sydänfilmin  huolellinen  tarkastelu,  sydämen  
 auskultaatio sekä perusverikokeet  
 riittävät usein. Jos ei tule esiin poikkeavaa  
 eikä  potilaan  suvussa  ole  esiintynyt  
 äkkikuolemia,  ovat  laajemmat  tutkimukset  
 harvoin  aiheellisia.  (Taulukko  
 2.) 
 Sydämen  kaikukuvaus  tulee  tehdä  
 jokaiselle  rytmihäiriöistä  kärsivälle  
 potilaalle.  Se  auttaa  rytmihäiriön  vakavuuden  
 arvioinnissa  ja  hoitovalinassa.  
 Jos  siinä  ei  ole  poikkeavuuksia,  kuten  
 läppävikoja,  liikehäiriöitä  tai  seinämäpaksuuntumaa  
 ja  pumppausvoima  on  
 normaali, rytmihäiriö on harvoin vaarallinen. 
   
 Vuorokausinauhoitus  on  erityisen  
 sovelias  eteisvärinäpotilaan  sykkeenhallinnan  
 optimoinnissa  sekä  lisälyöntisyydestä  
 kärsivällä.  Kammiolisälyöntien  
 määrä,  yhdenmuotoisuus  sekä  niiden  
 aiheuttamat oireet vaikuttavat hoitopäätökseen. 
  Nykyisin erilaiset mobiilisovellukset  
 voivat  olla  hyödyllisiä  etenkin  
 Sinikka Yli-Mäyry 
 Dosentti, LT, sisätautien ja kardiologian  
 erikoislääkäri 
 Tays, Sydänsairaala Oy 
 sinikka.yli-mayry@uta.fi 
 Ratkaise rytmihäiriö 
 Työn  tuoksinassa  mikä  tahansa  oireinen  rytmihäiriö  haittaa  keskittymistä, 
   heikentää  työtehoa  ja  aiheuttaa  huolta  sekä  epävarmuutta.  
 Aikansa  tuntemuksia  kuulosteltuaan  potilas  hakeutuu  vastaanotolle.  
 
				
link