
 
		TYÖURAN ALKU KEHITYSVAIHEENA  
 Työelämään  siirtyminen  on  kehitysvaihe, 
   jonka  aikana  nuoren  aikuisen  
 elämässä  tapahtuu  myös  useita  muita  
 merkittäviä  muutoksia.  Lapsuudenkodista  
 irtautuminen,  oman  identiteetin  
 vahvistuminen, opintojen ja työn yhdistäminen  
 sekä  mahdollinen  parisuhteen  
 rakentaminen vaativat paljon psyykkistä  
 energiaa.  Käsitys omasta itsestä työntekijänä  
 alkaa  muovautua  ensimmäisten  
 työkokemusten  myötä.  Nuoria  työllistävien  
 työnantajien olisi tärkeää ymmärtää, 
  mitkä kehitysvaiheen virstanpylväät  
 kuuluvat  tuohon  tärkeään  aikaan.  Kehitysvaiheella  
 on oma tehtävänsä, ja sitä  
 tulee tukea kannustavalla palautteella ja  
 työyhteisöön  kuulumisen  tunteen  vahvistamisella. 
   
 Työelämään  siirtyminen  on  myös  
 herkkä  vaihe.  Sen  epäonnistumisella  ja  
 nuoren  mielen  oireilulla  voi  olla  pitkäkantoiset  
 seuraukset työkyvylle, jos nuori  
 ei saa apua ajoissa. Tähän tarkoitettujen  
 tukimallien  kehittäminen  on  ollut  
 Nuori Mieli Työssä -ohjelman keskiössä.  
 Nuorten mielenterveyden oireilun kasvu  
 on  todettu  useissa  tutkimuksissa.  Mielialan  
 lasku  ja  masennus  ovat  nuorten  
 38  TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I   4   /   2 0 1 8    
 yleisimpiä  vaivoja  ja  arviolta  joka  kymmenes  
 nuori tarvitsisi apua ongelmiinsa  
 (1,2).    Nuoret  myös  hakevat  aiempaa  
 enemmän  apua mielenterveyden  ongelmiinsa  
 ja  puhuvat  mieltään  kuormittavista  
 asioista avoimesti, mutta heidän on  
 vaikea  saada  apua  ongelmiinsa.  Tukea  
 tulisi olla saatavilla varhain ja helposti.  
 Työelämän  alulla  voi  olla  jopa  kohtalokas  
 vaikutus  nuoren  tulevaisuuteen.  
 Hiljattain  julkaistun  väitöskirjan  (3)  
 mukaan  nuorten  työkyvyttömyyseläköitymiseen  
 mielenterveyden  syistä  oli  
 nähtävissä  kehityspolkuja,  joissa  tietyt  
 vaiheet  olivat  merkittäviä.  Työelämän  
 alku  on  juuri  sellainen  nivelvaihe,  jossa  
 epäonnistumisella voi olla dramaattinen  
 vaikutus nuoren mielenterveydelle. Aiemmat  
 lapsuusajan  kuormittavat  tekijät,  
 kouluajan  kielteiset  kokemukset  ja  aikuisuuteen  
 siirtymisen  aikaiset  kuormittavat  
 tilanteet  voivat  edelleen  lisätä  
 psyykkistä  haavoittuvuutta,  mielenterveyshäiriöiden  
 riskiä  ja  niistä  johtuvaa  
 työkyvyttömyyttä.  
 TUKEA MIELENTERVEYSTAITOIHIN 
 Nuori  Mieli  työssä  -ohjelmassa  on  haluttu  
 kehittää  innovatiivisia  uusia  työkaluja  
 nuorten  työkykyisyyden  tukemiseen. 
  Tällainen työkalu on Nuoren Mielen  
 Olkapää  -palvelu,  joka  on  kehitetty  
 yhdessä  Terveystalon  kanssa.  Palvelun  
 tarkoituksena  on  tarjota  ennaltaehkäisevää  
 tukea  nuorelle  työntekijälle  mahdollisimman  
 helposti  ja  nopeasti  juuri  
 silloin,  kun  mieli  on  lujilla  ja  tarvitaan  
 ulkopuolista  kuuntelijaa.  Palvelun  odotetaan  
 vastaavan luontevasti tuen tarpeisiin  
 esimerkiksi yksintyöskentelyn kuormittaessa  
 tai  haastavien  asiakaspalvelutilanteiden  
 jälkeen,  kun  asiaa  on  ensin  
 purettu työpaikalla.  
 Nuoren Mielen  Olkapää  -palvelussa  
 on kolme tasoa. Nuori voi purkaa mieltään  
 ja  harjoitella  mielen  hyvinvointia  
 tukevia  taitoja  ensivaiheessa  Olkapää-  
 chat-digikanavan kautta. Palvelu tarjoaa  
 tuen  vaivattomasti,  ilman  byrokratiaa.  
 Chat-yhteyden  saa  ajasta  ja  paikasta  
 riippumatta  Oma  Terveys  -sovelluksen  
 kautta.  Digitaalisten  tukimenetelmien  
 hyödyllisyydestä  ja  vaikuttavuudesta  on  
 vahvaa tutkimusnäyttöä (4,5,6). 
 Varsinainen  mielen  taitojen  vahvistaminen  
 tapahtuu  erikseen  varattavalla  
 Olkapää-Sparri-videovastaanotolla  psykologin  
 tai psykoterapeutin kanssa. Mie- 
 Kuva 1. Nuoren Mielen Olkapää -palvelun tasot.