Erityisesti elokuvan tuotantovaiheen olosuhteita
ei oltu arvioitu työpaikkaselvityksiä tehtäessä.’’
TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8 47
terveydelleen haittaa tai vaaraa.
Epäasiallisen kohtelun ja käyttäytymisen
eri muodot tulee tunnistaa työelämässä.
Niiden kirjo on laaja, ja kuviossa
1 kuvataan kokonaisuutta.
OTT Jaana Paanetojan selvityksessä
tuli ilmi, että kaikkia työlakien velvoitteita
ei välttämättä tunnisteta. Myös
työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyö
vaatii tehostamista. Lisäksi esille tuli
rakenteellisia tekijöitä, joilla voi olla vaikutusta
erilaisen epäasiallisen kohtelun
ilmenemiseen.
Paanetoja selvitti muun muassa työterveyshuoltolain
mukaisten velvoitteiden
täyttämistä elokuvien tuotantoyhtiöissä
kyselyllä, jonka mukaan 65 prosentilla
vastaajista oli kirjallinen työterveyshuoltolain
mukainen toimintasuunnitelma,
mutta vain 29 prosentilla oli tehty työterveyshuollon
työpaikkaselvitys. Jo pelkästään
tämä viittaa siihen, että työterveyshuoltolain
velvoitteiden tunnistamisessa
ja osittain niiden noudattamisessa on
puutteita.
Selvitysraportissa tarjotaan alalle runsaasti
työkaluja toiminnan kehittämiseksi
ja parantamiseksi, esimerkiksi koulutusta,
olemassa olevien ohjeiden ja mallien täsmentämistä
sekä valta- ja vastuusuhteiden
tarkentamista. Toiminnan kehittäminen
ei onnistu, ellei luoda eri toimijoiden
kesken yhteistyössä prosesseja ja toimintamalleja.
Työterveyshuollon asiantuntijoilla
on mahdollisuus vaikuttaa alan
toimintatapoihin.
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA
Työterveyshuolloissa tuotetaan myös toimialakohtaisia
palveluja. Mikäli kunkin
toimialan erityispiirteitä ei tunneta, voi
perusprosessien (toimintasuunnitelmaneuvottelu,
työpaikkaselvitys, terveystarkastukset
ja työkyvyn johtamisen toimintamallit)
tuottaminen jäädä yksittäisiksi
suoritteiksi, jolloin ne eivät palvele
todellisia tarpeita ja eivät anna lisäarvoa.
Tällöin ei synny luottamusta työterveysyhteistyön
pohjalle, mikä saattaa haitata
arkaluonteisten tilanteiden, kuten häirinnän,
selvittelyä. Palveluntuottajien tulee
ratkaista, millä tavoin työterveyden asiantuntijat
voivat saavuttaa riittävän toimialatuntemuksen
ja olisiko heidän ehkä
syytä erikoistua tietyille toimialoille.
Selvityksen mukaan työterveyshuollon
olisi hyvä tutustua konkreettisesti
elokuvatuotannon ja teatterityön olosuhteisiin,
ensisijaisesti työpaikkaselvityksin.
Tämän lisäksi voisi olla tarkoituksenmukaista
järjestää tuotantoyhtiöiden,
teattereiden, työterveyshuoltopalvelujen
tarjoajien ja yhdistysten, kuten Suomen
työterveyslääkäriyhdistysten paikallisosastojen
yhteistyönä, jolloin lisäämme toimialakohtaista
osaamista yleisesti työterveyshuollossa.
Vaikka jokaisen työnantajan on järjestettävä
ennaltaehkäisevä, lakisääteinen
työterveyshuolto, ei näin välttämättä
kuitenkaan ole aina toimittu. Kysymys
lienee useimmiten siitä, että työterveyshuollon
järjestämisvelvollisuutta ei ole
tunnistettu (tiedon puute). Aikaisemman
selvityksen mukaan työterveyshuolto
on puuttunut erityisesti yrittäjiltä ja alle
10 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä (2).
Vuosina 2013–2014 Työterveyslaitoksella
toteutettiin Pienten yritysten ja yrittäjien
työterveyshuollon sisällön ja kattavuuden
kehittäminen -hanke, jossa vietiin käytäntöön
Pienten yritysten työterveyshuoltomalli
sekä tutkittiin sen toimeenpanon
vaikuttavuutta. Työterveyshuoltopalvelujen
kattavuus kehittyi myönteisesti tutkimusaikana
ja suhteellisesti eniten se parani
alle 10 henkilön yrityksissä. (2)
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?
Selvitystyössä kävi ilmi, että erityisesti
elokuvan tuotantovaiheen olosuhteita ei
oltu arvioitu työpaikkaselvityksiä tehtäessä,
jolloin toimialan erityispiirteet eivät
tulleet esille eivätkä työnantajat saaneet
työterveyshuollosta apua muun muassa
riskien ja vaarojen arviointiin. Nyt kun
erityisesti seksuaalinen häirintä on tullut
voimakkaasti esille, on syytä toimintasuunnitelmia
päivittäessä arvioida häirintää
riskinä ja vaarana.
Työterveyshuollon näkökulmasta ongelmana
voidaan pitää sitä, että häirintää
ja epäasiallista kohtelua koskevat tapaukset
voivat tulla esille ja vaatia selvittelyä
vasta henkilön työsuhteen päätyttyä.
Valtioneuvoston asetukseen terveystarkastuksista
erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa
töissä on työsuhteen päättyessä
4. §:n mukaisesti tehtävä lopputarkas-