ja pahimmillaan koko ihmistä, olemme
tilanteessa, joka muistuttaa meitä teollisuusajan
varhaisista vuosista. Sen yksi
tunnettu visuaalinen muistikuva liittyy
Charles Chapliniin, joka elokuvassa Nykyaika
on koneen orja. Kiireen lisääntyessä
hän lopulta pyörii suuren koneen
hammasrattaiden välissä. Nytkin on
nähtävissä, että kone tai digitaalinen laite
voi olla ihmistä julmempi isäntä: se ei
tunne mitään empatiaa eikä hyväksy inhimillisiä
arjen ilmiöitä. Laitteiston asettamat
tehokkuusvaatimukset saattavat
olla armottomat: pitää aina olla täydellinen,
olipa työntekijällä sitten millainen
elämäntilanne tai päivä tahansa.
TEKNOLOGIA ON NEUTRAALIA,
IHMISEN TOIMINTA ON RATKAISEVAA
Teknologia ei kuitenkaan itsessään ole
hyvä tai paha. Kyseessä on valinta, jonka
loppukädessä tekee aina ihminen. Kaikki
riippuu siitä, miten ja mihin tarkoitukseen
teknologisia mahdollisuuksia käytetään.
Samaa teknologiaa voidaan käyttää
eri tavoin. Kaikki, mikä on teknisesti
mahdollista toteuttaa, ei ole sosiaalisesti
tai eettisesti hyväksyttävää. Etiikan merkitys
korostuu, sillä talouden tulee olla
ihmistä varten eikä toisin päin. Nyt keskustellaan
tietosuojasta ja kerätyn datan
käytöstä. Nämä keskustelut ovat tärkeitä
jos ja kun haluamme teknologian palvelevan
ihmisten hyvinvointia. Tulevaisuudessa
ja kenties piankin keskustelemme
esimerkiksi vauva- ja seksirobottien ynnä
muiden rooleista osana elämää, ja lisää
14 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 3 / 2 0 1 8
on tulossa eikä loppua näy.
On havaittavissa, että työyhteisöt
toimivat hyvin eri tavoin saman teknologian
hyödyntämisessä. Hyvissä työyhteisöissä
ihminen on keskiössä. Niissä
työntekijät osallistuvat suunnitteluun
ja päätöksentekoon jo silloin, kun uutta
teknologiaa vasta harkitaan. Työntekijöiden
osallisuus lisää työntekijöiden
turvallisuuden tunnetta ja antaa myös
myönteisemmän kokemuksen ja asenteen
mahdolliseen muutokseen, jonka
uusi tai muuttunut teknologia tuo tullessaan.
On nähtävissä, että työntekijöiden
osallistumisen myötä myös teknologian
käyttöönoton taloudelliset hyödyt
ovat suuremmat eli tuottavuuspotentiaali
realisoituu paremmin. Tilanne
hyödyttää silloin niin työntekijää kuin
työnantajaakin. Sama toimii myös toisin
päin: työyhteisöissä, joissa työntekijät
sivuutetaan heitä koskevissa päätöksissä
ja uusi teknologia tuodaan heille ilmoitusluonteisesti,
seurauksena on usein
sekaannusta, vastustusta ja niistä koituvia
tuottavuustappioita. Tällaisessa tilanteessa
työntekijät kokevat olevansa kuin
koe-eläimiä, joiden on vain sopeuduttava
ja koitettava selviytyä muuttuneessa
ja usein epäselvässä tilanteessa. Motivaatio
laskee ja tilanne vain pahenee, mikäli
uudet laitteet tai ohjelmat eivät toimi
moitteettomasti.
IHMINEN EI OLE TÄYDELLINEN, EI
MYÖSKÄÄN TEKNOLOGIA
Uusi teknologia otetaan työpaikoilla
käyttöön yllättävän usein puolivalmiina.
Melkein puolet SAK-laisista palkansaajista
(46 %) koki esitetyn väittämän
”työni hidastuu tai keskeytyy usein laitteiden
hitauden tai toimintahäiriöiden
vuoksi” istuvan hyvin tai melko hyvin
omaan työhönsä. On selvää, että tästä
koituvat taloudelliset tappiot ovat mittavat
– kuten työntekijöiden turhautumatkin.
On erittäin huolestuttavaa, että peräti
kolmannes kaikista SAK-laisista
palkansaajista kokee olevansa työssään
enemmän tai vähemmän teknologian
armoilla. Heidän kohdallaan henkinen
paine, epävarmuuden ja ehkä häpeän
tunne ovat osa työn arkea. Voi hyvin
kuvitella, että näin kokevilla, erityisesti
ikääntyneemmillä työntekijöillä, mielessä
pyörii lähinnä toive päästä pois työstä
ja ehkä koko työelämästä mahdollisimman
pikaisesti. Teknologian armoilla
olemisen kokemuksessa kyseessä ei ole
pelkästään työ, vaan koko ammatillinen
identiteetti ja jopa itsekunnioitus. Niiden
menettäminen on usein seurausta
huonosti toteutetuista teknologiahankinnoista
ja niiden puutteellisesta käyttöönotosta.
On inhimillinen tragedia,
jos pitkä työura päättyy siihen, ettei
työntekijä koe enää pärjäävänsä työssään,
vaikka aiemmin oli ollut arvostettu
ammattilainen. Toisin toimien tältä
kokemukselta olisi voitu välttyä. Mikäli
epävarmuuden, osaamattomuuden ja
työn mielekkyyden katoaminen ikääntyneiden
työntekijöiden kohdalla leviää