Jorma Rantanen
Professori
Vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto
Kansanterveystieteen/Työterveyden osasto
Lainsäädännön merkitys Suomen
työolojen ja työterveyshuollon
kehityksessä
Työoloja, työsuojelua ja työterveyshuoltoa on Suomessa ja sitä ennen Ruotsi-
Suomessa kehitetty jo vuosisatojen ajan. Näyttöä terveyspalvelujen järjestämisestä
työntekijöille on ainakin 1500-luvulta lähtien rautaruukeista ja Ruotsi-
Suomen armeijasta. Kun kehitystä tarkastellaan vuosisataisessa perspektiivissä,
on tunnistettavissa merkittäviä kehitysloikkia, jotka pääsääntöisesti ovat
perustuneet joko lainsäädäntöuudistuksiin tai myöhemmin työmarkkinasopimuksiin
TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8 19
Suomalaisen ja pohjoismaisen
työn perinteeseen on kuulunut
keskeisenä ”hyvän työn” käsite,
joka varhaisessa agraariyhteiskunnassa
määräytyi paljolti maata viljelevän
yksilön ja perheen omaehtoisesta
työn säätelystä mutta ulottui työelämän
kehityksen myötä maatalouden palkollisiin
ja sittemmin teolliseen ja palveluyhteiskuntaan.
Merkittävinä esimerkkeinä
ovat Ruotsin vallan ajan vuoden 1770
ammattikuntalaitoksen säännökset alle
14-vuotiaiden lapsityön kieltämisestä
ammattikunnissa. Aikaa myöten hyvän
työn idea niin maataloudessa kuin alkavassa
teollisuudessakin kuitenkin rapautui.
Valistuneiden poliitikkojen, kirkonmiesten
tai teollisuuspatruunoiden korjaavia
liikkeitä alkoi esiintyä, kun työolot
alettiin kokea kohtuuttoman huonoiksi.
Esimerkkinä käyköön Ruotsin
kuninkaan vuoden 1805 palkollisasetus,
joka määräsi talonpojalle huolehtimisvelvollisuuden
palkollisistaan. Tähän
säädökseen vaikuttivat poikkeuksellisen
valistuneen moniosaajan Kokkolan kirkkoherra
Anders Chydeniuksen filosofia
ja poliittinen toiminta Ruotsi-Suomen
valtiopäivillä sekä hänen terävät kirjoituksensa
palkollisten ihmisoikeuksista,
neuvotteluasemasta, työoloista ja itsemääräämisestä.
Autonomian ajan loppupuoliskolla
säädettiin Keisarillisen Suomen senaatin
asetus ”teollisuusammateissa olevain
työntekijäin suojelemisesta” (18/1889),
joka sääteli työoloja, turvallisuutta ja
terveyttä kaikkien työntekijöiden osalta
ja erityisesti naisten ja lasten työaikoja.
Tämä säädös annettiin Suomessa Ruotsin
kanssa samanaikaisesti ja kolme
vuotta ennen Norjaa ja siihen liittyvä
tai näiden kahden yhteisvaikutuksiin.