42  TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I   4   /   2 0 1 8    
 KIRJALLISUUTTA 
  Kelly EL et al. (2008). Getting There from Here: Research on the Effects of  
 Work–Family Initiatives on Work–Family Conflict and Business Outcomes. Acad  
 Manag Ann. 2008 August; 2: 305–349. 
  Mattila A (2018). Työ ja perhe? Kirjassa: Michelsen T, Reijula K, Ala-Mursula L,  
 Räsänen K & Uitti J (toim.) Työelämän perustieto. Duodecim.  
  Mattila-Holappa P, Selinheimo S, Valtanen E, ym. (2018). Työn muokkauksen keinot,  
 kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. Helsinki: Työterveyslaitos.  
  Price R. (2015). Changing life trajectories, employment challenges and worker  
 health in global perspective. Kirjassa Vuori J, Blonk R & Price RH(toim)  
 	 Sustainable working lives. Managing work transitions and health throughout the  
 life course, pp. 3-16. Springer, Dordrecht. 
  Ropponen A, Känsälä M., Rantanen J & Toppinen-Tanner S. (2016). Organizational  
 Initiatives for Promoting Employee Work-Life Reconciliation Over the Life  
 	 Course. A Systematic Review of Intervention Studies. Nordic Journal of Working  
 Life Studies, 6(3), 79-100. https://doi.org/10.19154/njwls.v6i3.5529  
  Toppinen-Tanner S. (toim.), Bergbom B., Friman R., Ropponen A  ym.(2016). Työ  
 @ elämä – Opas työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Työterveyslaitos. 
  https://www.ttl.fi/tyo-elama-opas-tyopaikoille-tyon-muun-elamanyhteensovittamiseksi/ 
   
  Toppinen-Tanner S. & Kirves K. (2016). Työn ja muun elämän yhteensovittamista  
 tukevat käytännöt ja kulttuuri suomalaisilla työpaikoilla. Työelämän tutkimus,  
 3/2016, 276-294. 
  Toppinen-Tanner S, Vanhala, A, Puttonen S, Larvi T & Vaaranen H. (2015). Voimaa  
 arkeen -opas. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/voimaa-arkeen-opas/  
  Twenge JM. (2010). A Review of the Empirical Evidence on Generational  
 	 Differences in Work Attitudes. Journal of Business Psychology, 25:201–210. 
 •	 Työterveysneuvottelu  on  foorumi  
 myös  yhteensovittamisen  esille  
 ottamiseen.  Siinä  voidaan  yhteistyössä  
 pohtia toimivia ratkaisuja tilanteeseen.  
 •	 Työterveyshuolto  voi  olla  
 asiantuntija-apuna varhaisen tuen mallin  
 laatimisessa.  
 •	 Eräässä  organisaatiossa  järjestetään  
 säännöllisin  väliajoin  ”kolmikantakeskustelu” 
   eli  HR–työsuojelu– 
 työterveys-yhteispalaveri,  jossa  myös  
 työn ja muun elämän yhteensovittamisen  
 asiat ovat agendalla.  
 Työterveyshuollon  on  ylipäätään  
 hyvä  olla  tietoinen  asiakasorganisaation  
 ratkaisuista kyetäkseen toimimaan  
 tarvittaessa asiantuntijana eri tilanteissa. 
   Työterveyshuollon  yhteistyö  muiden  
 tahojen (esimiehet, HR, työsuojelu) 
   kanssa  tukee  onnistuneen  yhteensovittamisen  
 avaimien  löytymistä  ja  
 työpaikan perhemyönteisen kulttuurin  
 vahvistamista. 
 
				
/njwls.v6i3.5529
		/