4/2018 uusien sähköisten palveluiden
oltua reilu puoli vuotta käytössä. Seurantakyselyihin
vastasi viisi esimiestä ja
46 ammattilaista, yhteensä 51 vastaajaa
(42 %). Kooste vastaajien lähtötiedoista
kyselyissä esitetään taulukossa 1.
SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN
TOTEUTUNUT KÄYTTÖ
Seurantakyselyyn vastanneiden uusien
palveluiden toteutunut käyttö on koottu
taulukkoon 2. Taulukossa kuvataan
erikseen kaikkien vastaajien sekä työterveyshoitajien
ja lääkärien vastaukset.
Muiden ammattiryhmien vastaajamäärät
olivat liian pienet erillisiä analyyseja
varten. Eniten oikeita asiakasasioita oli
hoidettu chatissa ja Oirekartoittimessa.
Ammattiryhmäkohtaisia eroja selittää
se, että alkuun Oirekartoitin-vastaukset
oli ohjattu vain sairaanhoitajille ja lääkäreille.
Chat-vuorot olivat alkuun pääosin
hoitajilla ja lääkärichattiin asiakas
pääsi vasta Oirekartoittimen suosituksen
kautta. Omien tilastojemme mukaan
26.9.17–30.4.18 välisenä aikana oli virtsatieinfektio
26 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8
oirekartoittimeen vastannut
118 ja flunssa-oirekartoittimeen 135
asiakasta. Videovastaanottoja oli toteutunut
onnistuneesti 25 yksilön ja lisäksi
10 yrityksen kanssa.
TULOKSET
Työn kehittämiseen ja uusiin sähköisiin
palveluihin suhtauduttiin myönteisesti
(97 % kaikista vastaajista) ja niistä oli
kerrottu mielellään asiakkaille (76 %
kaikista vastaajista). Esimiehet ja lääkärit
uskoivat ammattilaisia ja muita
ammattiryhmiä enemmän asiakkaiden
valmiuksiin käyttää uusia sähköisiä palveluita.
Asiakkaiden kykyyn käyttää uusia
palveluita uskottiin alkuun enemmän
kuin mitä oli toteuma. Tiedottaminen
ammattilaisille oli parantunut, mutta
asiakkaille toivottiin edelleen enemmän
tiedotusta. (Taulukko 3.)
HYÖTYJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA
Seurantakyselyssä esimiehet näkivät
sähköisten palveluiden hyötyinä vaikuttavuuden,
sujuvuuden ja saavutettavuuden
pitkienkin välimatkojen päästä.
Tavoitettavuus oli tehostunut, vastaanottoajat
ovat lyhentyneet ja asiakastyytyväisyys
on parantunut. Yhden esimiehen
mukaan ”merkittävä osa työterveyspalveluista
tehdään digitaalisesti 50 % tai
yli”.
Ammattilaiset puolestaan näkivät
hyötyinä sujuvuuden, joustavuuden,
saavutettavuuden, tehokkuuden, helppokäyttöisyyden
ja vaihtelun. Innostuneilta
asiakkailta oli saatu positiivista
palautetta, että etenkin avokonttoreissa
ja opetustyössä on helpompaa asioida
sähköisissä palveluissa kuin puhua omista
asioista kaikkien kuullen puhelimessa.
Lisäksi joitakin asioita voi hoitaa mukavasti
myös virka-ajan ulkopuolella. ”Nopeaa
ja vaivatonta asioiden hoitoa asiakkaalle
kuin myös työntekijälle.” Etätyön
mahdollisuudet nousivat myös esiin:
”Asiakkaat voivat asioida ajasta ja paikasta
riippumatta, mutta myös ammattilainen
voisi tehdä työtä samalla periaatteella.”
Omahoitoviesteihin ja Oirekartoittimeen
vastaamisen nähtiin vähen