mukaisempi on yhteys (työkyvyttömyyden)
kustannuksiin (4).
AINEISTO
Tutkimus pohjautuu Terveystalon ja sen
yhteistyökumppaneiden toteuttaman
Tekemättömän työn vuosikatsauksen
seuranta-aineistoon vuosilta 2008–2016.
Aineisto on kerätty vuosikatsaukseen
osallistuneilta organisaatioilta sekä näiden
työeläke- ja työtapaturmavakuuttajilta.
Aineisto koostuu 158:n Suomessa
toimivan organisaation tiedoista yritys-
ja valtiosektorilta. Kyseiset organisaatiot
edustavat useita eri toimialoja ja työllistävät
vähintään 100 henkilötyövuotta
eli ovat kooltaan keskisuuria tai suuria.
Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot
työllistävät yhteensä noin 150 000 henkilötyövuotta.
Taulukossa 1 on esitetty jokaisen organisaation
osalta kerätyt tiedot. Aineisto
on kerätty vain organisaatioiden Suomessa
työskentelevän henkilöstön osalta,
sillä kustannusten muodostuminen ja
30 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8
työnantajavastuut vaihtelevat merkittävästi
paikallisen lainsäädännön mukaan.
Kustannukset on tämän jälkeen suhteutettu
kunkin organisaation palkkasummaan
ja henkilötyövuosiin muuttujien
yhteismitallistamiseksi.
Joissakin tutkimuksissa (esim. 5) on
arvioitu myös sairausläsnäolon (tehoton
oleskelu työpaikalla, presenteismi)
kustannuksia. Näiden kustannusten
mittaaminen on haastavaa (6) ja vertailu
lähes mahdotonta, joten ne on jätetty
tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Arvioiden
mukaan sairausläsnäolon kustannukset
Suomessa saattavat olla jopa yhtä
suuret kuin sairauspoissaolokustannukset
(7, 8).
Lisäksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden
on arvioitu aiheuttavan
merkittäviä välillisiä kustannuksia, kuten
tuottavuuden menetyksiä (3). Myös
näiden kustannusten mittaaminen on
haasteellista, ja ne vaihtelevat huomattavasti
yrityksittäin ellei jopa ammattiryhmittäin,
joten nämäkin kustannukset on
jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle.
MENETELMÄT
Aineistossa mukana olevien organisaatioiden
määrä on vaihdellut vuosittain.
Koko aineiston vuosittaisten kustannusten
keskiarvot eivät näin ollen anna
parasta mahdollista kuvaa kustannusten
kehityksestä. Tämän johdosta tarkastelu
on tehty organisaatiotasolla. Kustannuskehityksen
kuvaamiseksi kunkin organisaation
peräkkäisten vuosien kustannustietoihin
on sovitettu regressiosuora
pienimmän neliösumman menetelmällä
(Kuva 1). Kunkin suoran kulmakerroin
kuvaa organisaation kustannuskehitystä
(trendi) ja keskiarvo kustannustasoa.
Esimerkkiorganisaatiolla (Kuva 1)
työterveyskustannukset ovat nousseet
(positiivinen regressiosuoran kulmakerroin)
ja muut kustannukset ovat
laskeneet (laskeva regressiosuora, negatiivinen
kulmakerroin). Koska inflaatio
vaikuttaa henkilötyövuosiin suhteutettuihin
lukuihin, on jatkossa tarkasteltu