Työterveyslääkäri
referoi
Jarmo Heikkinen
Työterveyshuollon kliininen opettaja
jarmo.k.heikkinen(at)uef.fi
TYÖKALU ELÄKERISKIN
TUNNISTAMISEEN
Tutkijaryhmä kehitti ja validoi helppokäyttöisen
seulontatestin tule-sairauksien
aiheuttaman työkyvyttömyyseläkeriskin
arviointiin. Edustavana tutkimusryhmänä
toimi Terveys 2000 -tutkimuksen
3 676 työntekijää ja vertailuryhmänä
Helsinki Heart Studyn 6 391 työntekijää.
Ryhmien tiedot linkitettiin työkyvyttömyyseläkerekisterin
tietoihin, seurantaaika
oli 11 vuotta. Ennustetekijät perustuivat
omailmoitukseen: ikä ja sukupuoli,
koulutuksen taso, kivun aiheuttama
päivittäisten toimintojen rajoite, kipujen
monipaikkaisuus, reuma- ja lonkka- tai
polviartroosi, selkä- tai canalis carpi
-leikkaus. Tuloksella 3/7 tai enemmän
(indeksin ylin 30 %) oli 83 prosentin
sensitiivisyys ja 70 prosentin spesifisyys ja
29-kertaa suurempi eläköitymisriski verrattuna
alimpaan 40 prosentin joukkoon.
Loppupäätelmän mukaan testiä voi käyttää
riskihenkilöiden tunnistamiseen.
Kommentti: Samalla tulee huolehtia,
että seulojalla on tuki- ja kuntoutusprosessit
kunnossa.
Shiri R, Heliövaara M, Ahola K,
ym. A screening tool for the risk of disability
retirement due to musculoskeletal
disorders. Scand J Work Environ Health.
2018;44(1):37–46. Doi:10.5271/sjweh.3684
54 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8
KESTÄVÄTKÖ AMMATTIAUTOILIJAT
VÄSYMYSTÄ PAREMMIN KUIN MUUT
AUTOILIJAT?
Vaikuttaako ammattiautoilijoilla väsymys
tavanomaiseen ajosuoritukseen vähemmän
kuin muilla, tai adaptoituvatko he
pitkiin yövuoroihin ja ajavat väsyneinäkin
paremmin kuin muut? Tutkimusryhmä
muodostui 11 ammattiautoilijasta ja 15
ei-ammattiautoilijasta. Tutkimusmenetelmänä
oli simulaattoriajo, väsyneisyyttä
tutkittiin omailmoituksen, fysiologisin ja
käyttäytymismittausten keinoin. Ammattiautoilijat
ilmoittivat väsyneisyyttä muita
vähemmän, mutta väsymystä kuvaten
mittauksissa heidän silmänräpäytystensä
kesto oli pidempi ja tien viivamerkintöjen
ylitykset runsaampia kuin muilla. He
myös ajoivat kovempaa. Johtopäätös oli,
ettei tutkijoilla ole syytä uskoa ammattiautoilijoiden
kestävän väsymystä muita
paremmin muutoin kuin omakokemuksena
– fysiologiset ja ajokäyttäytymisen
mittaukset eivät ole paremmat.
Kommentti: Itsearviointi on aina riittämätöntä
– palautetta ja muiden arvioita
tarvitaan.
Anund A, Ahlström C, Fors C, Åkerstedt
T. Are professional drivers less sleepy
than non-professional drivers? Scand J
Work Environ Health. 2018;44(1):88–95.
doi:10.5271/sjweh.3677
EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET
(PRECARIOUS EMPLOYMENT) JA
TYÖTAPATURMAT
Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella
selvitettiin tutkimusnäyttöä työsuhteen
laadun yhteydestä työtapaturmiin. Työsuhteen
laatua kuvasivat muun muassa
tilapäinen työsuhde, monet samanaikaiset
työsuhteet, työskentely aliurakoitsijalle tai
henkilöstövälityksen kautta, osa-aikatyö,
itsensä työllistäminen ja tuntityö. Kolmesta
tietokannasta tehty kirjallisuushaku
löysi yhteensä 471 vertaisarvioitua artikkelia,
joista 17 täytti katsaustutkimuksen
kaikki kriteerit. Kymmenen artikkelia
löysi positiivisen yhteyden työsuhteen
ja työtapaturmien välillä, neljässä suhde
oli negatiivinen ja kolmessa neutraali.
Katsauksen johtopäätös oli, että ainakin
usean eri työn tekijöillä ja henkilöstövälityksen
kautta tulleilla sekä aliurakoitsijoiden
työntekijöillä on assosiaatio muita
runsaampiin työtapaturmiin. Tutkijat
jopa pohtivat, että terveyden kannalta on
kyseenalaista, onko epätyypillinen työsuhde
parempi kuin ei työtä ollenkaan.
Tutkijat toivoivat hyvälaatuista lisätutkimusta
muun muassa vaikutusten suuruuden
ja kausaliteetin selvittämiseksi.
Kommentti: Epätyypillinen työsuhde
voi olla terveysriski – miten toimit työterveyshuollossa?
Korányi I, Jonsson J, Rönnblad T, ym.
Precarious employment and occupational
accidents and injuries - a systematic
review. Scand J Work Environ Health.
2018;44(4):341-350. doi:10.5271/sjweh.
3720
Mielenkiintoisimmat!
Scandinavian Journal of Work, Environmental and Health -lehti
on alan arvostettu julkaisu ja erikoislääkärikoulutukseen kuuluva
tenttilehti. Kirjoittaja referoi mielestään mielenkiintoisimmat
vuoden 2018 neljän ensimmäisen numeron artikkelit.
KANSAINVÄLISET LEHDET