tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta,
että niillä organisaatioilla, jotka ovat
osallistuneet tekemättömän työn vuosikatsaukseen
pitkäjänteisesti, tekemättömän
työn kustannukset ovat vähentyneet
selvästi. Esimerkiksi vähintään
kuusi vuotta mukana olleet organisaatiot
ovat parantaneet tulostaan keskimäärin
0,24 prosenttiyksikköä vuodessa. Kuusi
vuotta mukana olleiden yritysten joukossa
tämä tarkoittaa siis keskimäärin
1,2 prosenttiyksikön kumulatiivista vuosittaista
säästöä lähtötasoon verrattuna.
32 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8
Näissä organisaatioissa työterveyshuoltokustannukset
ovat olleet keskimäärin 0,8
prosenttia palkkasummasta, joten saavutetut
säästöt ovat ylittäneet vuotuiset
työterveyshuoltokustannukset.
Tilastokeskuksen mukaan (9) suomalaisten
keskipalkka oli vuonna 2016
noin 40 000 € vuodessa ja työllisten lukumäärä
oli noin 2,5 miljoonaa henkilöä.
Mikäli kaikkien Suomessa toimivien
yksityisten ja julkisten organisaatioiden
tekemättömän työn kustannukset olisivat
keskimäärin samaa luokkaa kuin
otannan keskimääräiset kustannukset
(7,2 % palkkasummasta), aiheutuisi tekemättömän
työn kustannuksista vuosittain
yhteensä noin 7,2 miljardin euron kustannukset.
Näin ollen yhden prosenttiyksikön
tekemättömän työn kustannukset
ovat noin 1 miljardi euroa vuodessa.
Yli kuusi vuotta mukana olleiden organisaatioiden
(80 kpl) reaalinen nettovähennys
(–1,2 %-yksikköä) henkilöstökustannuksista
on noin 460 € vuodessa
työntekijää kohti laskettuna suomalaisten
keskimääräisestä palkkasummasta.
Kuva 2. Trendien (regressiosuorien kulmakertoimien) jakautuma kullekin kustannusmittarille.