Nimenomaan työterveyslääkärin näkyminen
pelastuslaitosten arjessa lisää luottamusta ja
hakeutumista vastaanotolle ajoissa.”
työpajamallia, jonka avulla pohditaan ja
saadaan näkyviksi työkykyyn vaikuttavia
tekijöitä ja sitä, mitkä asiat ovat hyvin ja
mitkä tarvitsevat kehittämistä. Menetelmä
on käytännöllinen, helppo ja hauska
tapa yhteistoiminnan aloittamiseen esimiesten,
operatiivisen henkilöstön, työterveyshuollon
ja henkilöstöhallinnon
kanssa. Jokaisessa pelastuslaitoksessa yhdeksi
kehittämisen kohteeksi valikoitui
työterveysyhteistyön kehittäminen.
TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN HYVÄ
KÄYTÄNTÖ
Oulun kaupungin kaikkia työntekijöitä
koskevaan vuosittaiseen puitesuunnitelmaan
sisältyy liite, joka koskee yksiköiden
tarkempaa toimintaa. Se sisältää
pelastuslaitoksella vuosittaisen sisäministeriön
ohjeen mukaisen terveystarkastusrytmin
lisäksi yksikkökohtaisia asioita,
esimerkiksi työkyky- ja liikunta-asiat. Pelastuslaitoksella
suunnitelmaa käsitellään
yhteistoimintajohtoryhmässä, jossa on
mukana myös työterveyshuollon edustaja.
Kokouksen perusteella pelastuslaitos
tekee esityksensä suunnitelmaan.
Työterveysyhteistyön jatkuvuuden
varmistamisen merkitys korostuu, kun
työterveyshenkilöstö vaihtuu. Uusi työterveyslääkäri
onkin tutustunut alaan
konkreettisesti esimerkiksi kokeilemalla
itse fyysisen toimintakyvyn testejä. Lääkäri
44 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8
on myös osallistunut testausjärjestelmän
(FireFit) koulutukseen, ja hän
hyödyntää testien tuloksia, esimerkiksi
testiradan sykekäyriä, terveystarkastuksissa.
Näin säilyy kokonaiskuva henkilöstön
toimintakyvystä ja muutoksiin
pystytään reagoimaan oikea-aikaisesti.
Nimenomaan työterveyslääkärin näkyminen
pelastuslaitosten arjessa lisää
luottamusta ja hakeutumista vastaanotolle
ennen kuin on liian myöhäistä.
MITEN TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ
ESIMIESTEN KANSSA?
Esimiehet huomaavat usein alkavat työkykyongelmat
ja alkavat stressin oireet.
Niihin puuttuminen ei kuitenkaan ole
helppoa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella
ja heidän työterveyshuollossaan
kehitettiin kumuloituvan stressin arviointimalli.
Kehityskeskustelussa käydään
läpi työhön liittyvät altisteet. Altistelomakkeessa
on 21 kysymystä viimeisen
työvuoden aikaisista tapahtumista,
kuten väkivalta- tai uhkatilanteista,
epäasiallisesta kohtelusta, tapaturmista
sekä työssä kohdattujen vainajien tai
vakavasti loukkaantuneiden lasten määrästä.
Tarkoitus on saada tietoa työn sisältämistä
kuormittavista tapahtumista.
Esimiehen kanssa keskustellaan ja haetaan
ratkaisuja. Esimies voi tukea työkykyä
myös ryhmässä. Ohjaustaitoihin
on hankkeessa julkaistu Tue työkykyä,
ryhmäohjaus esimiehen työkaluna -opas.
Kehityskeskustelussa työntekijä saa
myös linkin, jonka kautta hän vastaa
työterveyshuollosta tulevaan stressioirekyselyyn.
Stressioirekysely keskittyy
työntekijän oireiden kartoittamiseen.
Siinä kysytään muun muassa, kuinka
työntekijä pystyy palautumaan työstä,
sovittaa työn ja vapaa-ajan, kokee työn
aiheuttaman stressin ja oman vireystilan
sekä minkälainen kokemus hänellä on
työn merkityksellisyydestä. Työterveyshoitaja
käsittelee vastaukset, vastaa työntekijälle
ja tarvittaessa kutsuu vastaanotolle.
Vastaukset voivat johtaa myös
esimerkiksi terveystarkastusten sisällön
muuttamiseen kaikkia työntekijöitä koskien.
OSATYÖKYKYISISTÄ HUOLEHDITAAN
Lääkärin suosituksen mukaan toteutetaan
osatyökykyisen työntekijän seurantaa
etukäteen sovitussa aikajaksossa.
Lääkäri arvioi, mitä työtehtäviä työntekijä
voi tehdä terveyttään vaarantamatta.
Tehtävät käydään läpi lähiesimiehen
kanssa ja tilaisuudesta tehdään
muistio. Mukana tilaisuudessa voi olla
myös luottamusmies. Tässä yhteydessä
Oulu-Koillismaalla käytetään kevennetty
työ -termiä. Tietosuoja huomioiden
kerrotaan tilanne yksikön muille työnte-