Kuvio 1. Epäasiallisella kohtelulla ja käyttäytymisellä on työelämässä laaja kirjo (Paanetoja 2018).
tus, jolloin laaditaan terveyssuunnitelma
ja opastetaan terveystarkastusten jatkotarpeista,
mikäli oireita ilmenee työsuhteen
jälkeen. Tämä ei kuitenkaan sovellu elokuva
ja teatterityöhön. Sitä vastoin hyvän
työterveyshuoltokäytännön periaatteista,
työterveyshuollon sisällöstä sekä
ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden
koulutuksesta annetun valtioneuvoston
asetuksen 7. §:n mukaiset terveystarkastukset,
joita tulee tehdä tarvittaessa ennen
palvelussuhteen päättymistä terveyden ja
työkyvyn arvioimiseksi, ovat sovellettavissa
myös elokuva- ja teatterialalla.
Yhtenä pohdittavana vaihtoehtona
ja OTT Jaana Paanetojan selvitystyössä
esitettynä asiana on se, että ainakin elokuvan
rahoituksessa varattaisiin osa valtionavusta
vapaaehtoisen työterveyshuollon
järjestämiseen sellaisissa tuotannoissa,
jotka ovat henkisesti vaativia. Palvelun
pitäisi kattaa työterveyshuollon asiantuntijapalveluiden,
työterveyspsykologin palvelut
mukaan lukien, käyttöoikeus kaikille
tuotannossa mukana oleville. Tällaisissa
tilanteissa saattaisi olla tarpeen myös
jatkaa palvelun käyttöoikeutta jonkin
aikaan työsuhteen päättymisen jälkeen ja
sisällyttää kustannus valtionavustukseen.
YHTEENVETO
Selvitystyö oli laaja ja kattava. Pääosin
palaute oli kiittelevää ja selvitystyöhön
oltiin tyytyväisiä. Itse selvityksessä painotettiin
48 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8
toimenpiteiden ja käytänteiden
rakentamista toimialalle yhteistyössä ja
-hengessä.
Suotavaa olisi, että sekä elokuva- että
teatterialan työnantajat toimisivat yhteistyössä
työterveyshuollon palveluja hankkiessaan.
Palvelujen kilpailuttaminen yhteisen
puitesopimuksen avulla voisi tuoda
yhtenäiset mallit palveluiden sisällöksi.
Tällä tavoin olisi helpompi keskittää palveluita
osaamiskeskuksiin, joista saa laadukasta
työterveyshuoltoa.
Meidän työterveyshuollon ammattilaisten
tulee kouluttautua ja tutustua
toimialaan. Tässä STLY:llä ja sen paikallisyhdistyksillä
on merkittävä rooli niin
työpaikkakäyntien kuin koulutustenkin
järjestäjänä. Haastammekin kaikkia paikallisosastoja
kouluttamaan oman alueen
työolosuhteiden ja toimialojen erityispiirteisiin.
Ja lopuksi tulee muistaa, että Paanetojan
selvitystyössä esille tuodut asiat voidaan
hyödyntää myös muilla toimialoilla.
Selvitystyö kannattaa siis lukea läpi. Työterveyshuollon
ammattilaisina meillä on
vastuu tuottaa palveluita, jotka vastaavat
työelämän tarpeeseen.
LÄHTEET
1. Paanetoja J. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:13. Häirintä ja muu
epäasiallinen kohtelu elokuva- ja teatterialalla
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161024/
OKM_31_2018_10092018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
2. Palmgren H, Kaleva S, Savinainen M, ym. 2015. Yrittäjien ja pienten yritysten
työterveyshuolto Suomessa 2013 – 2014.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129600/Yrittajien%20ja%20
pienten%20yritysten%20tyoterveyshuolto%20Suomessa%202013-2014.
pdf?sequence=1
KIRJALLISUUTTA
Paanetoja, J: Häirintä ja epäasiallinen kohtelu. Työturvallisuusoikeus-teoksessa,
s. 128 – 139. Edita Publishing Oy 2018.
/
/Yrittajien ja
