TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8 31
vain palkkasummaan suhteutettuja lukuja.
Työkyvyttömyysmaksun kustannukset
ovat laskeneet keskimäärin 0,18
prosenttiyksikköä vuosittain, ja keskimääräiset
kustannukset ovat olleet 2,38
prosenttia palkkasummasta.
TULOKSET
Kuva 2 havainnollistaa organisaatioiden
kustannuskehityksen jakautumaa
kullekin mittarille. Työkyvyttömyysmaksun
osalta suurin osa organisaatioiden
trendeistä on negatiivisia (mustan
pystyviivan vasemmalla puolella olevat
havainnot), eli kustannuskehitys on ollut
pääasiassa laskeva. Keskimääräinen
trendi on noin 0,104 prosenttiyksikön
vuosittainen kustannusten lasku. Myös
sairauspoissaolokustannuksissa ja työtapaturmavakuutuksessa
kulut ovat keskimäärin
laskeneet, mutta eivät niin voimakkaasti
kuin työkyvyttömyysmaksussa.
Työterveyskustannuksissa sen sijaan
havaittiin suurella osalla organisaatioista
kustannusten nousua. Kuvien skaalauksen
vuoksi yhden organisaation erityisen
poikkeava negatiivinen työterveyskustannustrendi
(–1,3 %-yksikköä) jää kuvien
2 ja 3 ulkopuolelle.
Keskimääräisten kustannuskehitysten
tilastollinen merkitsevyys tarkastettiin
t-testillä. Työkyvyttömyysmaksun
(p=1E-10) ja työtapaturmavakuutuksen
(p=0,001) kustannusten lasku ja työterveyskustannusten
nousu (p=0,006) on
tilastollisesti merkitsevä. Poissaolokustannusten
lasku on lähellä merkitsevää
(p=0,06).
Kuva 3 havainnollistaa organisaatiotasolla
keskimääräisten kulujen ja kulujen
kehityssuunnan (trendi) välistä yhteyttä.
Kaikkien kustannuslajien osalta
havaitaan, että pitkään mukana olleiden
organisaatioiden havaintopisteet ovat
keskittyneempiä kuin vähemmän aikaa
mukana olleiden. Lisäksi niillä, joilla on
suuret kulut, on pitkällä aikavälillä havaittu
keskimäärin enemmän säästöä.
Paneelit esittävät neljää eri tekemättömän
työn kustannuslajia. Kuvioiden
jokainen havaintopiste vastaa yhtä organisaatiota.
Ne organisaatiot, joista aineistoa
oli enintään viideltä vuodelta, on
merkitty sinisellä neliöllä, ja ne, joista
aineistoa oli ainakin kuudelta vuodelta,
punaisella pallolla. Paneelien vaaka-akselilla
on yrityksen kyseisen kustannuslajin
keskiarvo niiltä vuosilta, joilta kyseiseltä
organisaatiolta on aineistoa. Pystyakselilla
on organisaation kyseisen kustannuslajin
vuositasolla mitattu trendi.
Taulukossa 2 on esitetty sellaisten
organisaatioiden kustannuskehitysten
keskiarvot, joilta aineistoa on vähintään
taulukon vasemmassa sarakkeessa ilmoitetun
seurantavuosien lukumäärän verran.
Taulukon mukaan työkyvyttömyysmaksun
kustannukset ovat laskeneet
keskimäärin noin 0,1 prosenttiyksikköä
vuosittain niin pitkän kuin lyhyenkin
aikaa mukana olleiden organisaatioiden
joukossa. Poissaolokustannukset ovat samoin
laskeneet, mutta merkittävin kustannusten
keskimääräinen lasku (noin
0,1 %-yksikköä vuodessa) havaitaan vain
pidempään aineistossa mukana olleilla
organisaatioilla. Vastaava kustannusten
lasku havaittiin työtapaturmavakuutuskustannuksissa
(noin 0,06 %-yksikköä
vuodessa). Työterveyskustannukset ovat
sen sijaan nousseet (noin 0,04 %-yksikköä
vuodessa), ja ilmiön suuruusluokka
ei olennaisesti riipu tarkasteluvuosien
määrästä.
JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
Tekemättömän työn kustannukset ovat
olleet otannan organisaatioissa keskimäärin
7,2 prosenttia palkkasummasta tarkastelujaksolla
2008–2016. Tutkimuksen
Kuva 1. Esimerkkiyrityksen kustannusten kehitys prosentteina palkkasummasta (vasen puoli)
ja euroina henkilötyövuotta kohti (oikea puoli).