34 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8
KIRJALLISUUTTA
1. Parvinen LA, Windischhofer R & Gustafsson M. (2010). Competitive
advantage through value-based healthcare: The case of Metso corporation.
European Management Journal, Vol. 28(3): 195-207.
2. Pehkonen I et al. (2017). Yhteistyöllä tulosta työkykyjohtamisessa.
Moniaineisto- ja menetelmätutkimus. Työterveyslaitos, Helsinki.
3. Aura O & Ahonen G. (2016). Strategisen hyvinvoinnin johtaminen.
Talentum Pro, Helsinki.
4. Pekka T. (2017). Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset suurissa
kuntaorganisaatioissa.
5. Johns G. (2010). Presenteeism in the workplace: A review and research
agenda. Journal of Organizational Behavior Vol. 31: 519-542.
6. Juvonen-Posti P et al. (2014). Työkykyjohtaminen – johdettua yhdessä
tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta
vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Työterveyslaitos, Helsinki
7. Rissanen M & Kaseva E. (2014). Menetetyn työpanoksen kustannus.
Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, Toimintapolitiikkayksikkö,
Strateginen suunnittelu –ryhmä.
8. Ahonen G. (2015). Terve johtaminen. Teoksessa Ahonen G, Husman P et al.
Julkista johtamista jalostamassa. Työterveyslaitos, Helsinki.
9. Tilastokeskus (2017): Palkkarakenne 2016 ja Työvoimatutkimus,
Aikasarjatiedot 2007–2016.
muutaman vuoden viiveellä, jolloin tavoitteet
on asetettava tulevaisuuteen ja
työkykyjohtamisen vaikuttavuutta on
pystyttävä seuraamaan riittävän pitkällä
aikahorisontilla.
Tärkein sidosryhmä organisaatioiden
työkyvyn tukemisessa on yrityksen
omistajia edustava hallitus tai kunnallisten
ja valtiollisten toimijoiden kohdalla
hallinnon korkein porras. Tämän sidosryhmän
tehtävä on seurata ja huolehtia
organisaation kustannusrakenteen kilpailukyvystä
ja kehityksestä sekä johdon
toimien arvioimisesta tälläkin alueella.
Tässä tutkimuksessa esitettyjen tulosten
perusteella omistajien ja omistajiin rinnastettavien
vastuullisten tahojen tulisi
jopa vaatia säännöllistä tekemättömän
työn kustannusvertailua.