TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 4 / 2 0 1 8 11
työtehtäviin sisältyviä yksittäisiä työtoimintoja,
harvemmin työtehtäviä kokonaisuudessaan.
Älykkäiden koneiden
merkittävin työtä korvaava ominaisuus
on niiden kyky tehdä massadatan pohjalta
ihmistä tarkempia ennusteita. Koneet
pystyvät ihmistä paremmin identifioimaan
datamassasta säännönmukaisuuksia
ja lainalaisuuksia sekä yhdistelemään
keskenään erilaista datamassaa.
Tietokoneethan ovat pohjimmiltaan
tehokkaita laskimia. Tärkeä asiantuntijatyötä
koskeva kysymys on jatkossa,
millaisissa tilanteissa koneiden annetaan
tehdä tuottamiensa ennusteiden pohjalta
myös itsenäisiä päätöksiä. Kysymys
tulee olemaan erityisen akuutti ainakin
liikenteessä koskien autonomisia kulkuneuvoja.
Se tulee kuitenkin koskemaan
muodossa tai toisessa myös monien
muiden alojen ammattilaisia.
ÄLYKKÄÄT KONEET TYÖN
KEHITTÄMISESSÄ
Kysymykseen siitä, johtaako digitalisaatio
työn kehittymiseen vai köyhtymiseen,
ei voi vastata teknologisen kehityksen
logiikan perusteella. Olennainen
jatkokysymys on, miten organisoidaan
uudelleen ne työtoiminnot, joihin automatisointi
ei ulotu. Yhdistelläänkö
ihmisen tehtäväksi jääviä toimintoja
vaativammiksi ja monipuolisemmiksi
kokonaisuuksiksi vai onko suuntana lisääntyvä
työtoimintojen standardointi ja
työn sisältöjen sirpaleistuminen? Digitalisaatio
sellaisenaan avaa mahdollisuuksia
kumpaankin suuntaan. Ratkaisevaa
on, millaisten näkemysten pohjalta työtä
halutaan johtaa ja kehittää.
Työtä kehittävä polku tarkoittaa
käytännössä sitä, että etsitään mahdollisimman
tehokkaasti toimivia ihmisen
ja koneen muodostamia toiminnallisia
kokonaisuuksia. Tällaisia ovat ratkaisut,
joissa koneen vahvuudet, kuten väsymättömyys,
toistokyky ja laskentateho,
ja ihmisen vahvuudet, kuten luova ja
sosiaalinen älykkyys eri muodoissaan,
täydentävät optimaalisella tavalla toisiaan
(2). Keskeisiä haasteita ovat optimaalisen
tehtävänjaon määritteleminen
ja saumattoman vuorovaikutussuhteen
luominen ihmisen ja koneen välille. Ihmisen
ja älykkään koneen välisen vuorovaikutuksen
toimivuudesta onkin tullut viime
vuosina yhä tärkeämpi kehittämiskohde
muun muassa robottisovellutuksissa (7).
Tämän seurauksena ”seurustelusta”
älykkäiden koneiden kanssa tulee tärkeä
osa yhä useamman työtä. Ihmisen
kykyä tämänkaltaiseen ”seurusteluun”
voitaisiin kutsua teknososiaaliseksi älykkyydeksi.
Siinä yhdistyvät teknologinen
osaaminen ja sosiaalinen älykkyys. Ihmisen
on ymmärrettävä koneen toiminnan
logiikkaa ja erityisesti tapaa, jolla kone
voi oppia, sekä pystyttävä tämän perusteella
ohjaamaan koneen toimintaa ja
oppimista.
Digitalisaatio ei taitavasti hyödynnettynä
johda massiiviseen työpaikkojen
katoamiseen tai työn köyhtymiseen,
vaan voi auttaa kehittämään työtä lisäämällä
ihmisen mahdollisuuksia keskittyä
monipuolisempiin, vaativampiin ja
enemmän arvoa luoviin toimintoihin.
Tämän seurauksena edessä on merkittävä
osaamis- ja ammattirakenteen
muutos yhteiskunnassa, joka edellyttää
investointeja lisä- ja uudelleenkoulutukseen
(4, 8). Tätä investointia ei voi jättää
yksin työnantajien tai ihmisten itsensä
vastuulle. Ilman yhteiskunnan merkittävää
panosta vaarana on, että ihmisten
välinen digitaalinen osaamiskuilu kasvaa
entisestään.
ÄLYKKÄÄT KONEET JA IHMINEN
TULEVAISUUDESSA
Tämänhetkinen tekoäly on vielä ”heikkoa”
siinä mielessä, että se pystyy suorittamaan
vain ennalta määrättyjä ja
usein suhteellisen kapeita tehtäviä siihen
ohjelmoidun logiikan perusteella. Tämä
näkyy myös johtavien suomalaisyritysten
ja julkisyhteisöjen tekoälyä koskevissa
lähitulevaisuuden visioissa (5). Sovellutukset,
joissa kone tekee päätöksiä ilman