Tulosten mukaan molemmat aktiivikuntoutukset
olivat tehokkaampia kuin työterveyslääkärin
antama hoito-ohjaus kivun ja haitan osalta
kahden vuoden seurannassa.’’
varhaiset itsehoitointerventiot olivat
tehokkaita ja kustannustehokkaita molemmissa
ryhmissä verrattuna selkäsairauden
luonnolliseen kulkuun. Pelkkä
kirjallinen informaatio oli kuitenkin
kustannustehokkaampi.
Vaikeaoireisille toteutettiin satunnaistetussa
asetelmassa 3-osainen kuntoutusinterventio
(RCT, osatutkimus
nro III) ja seuranta. Tulosten mukaan
molemmat aktiivikuntoutukset olivat
tehokkaampia kuin työterveyslääkärin
antama hoito-ohjaus kivun ja haitan
osalta kahden vuoden seurannassa. Sairauspoissaolot
vähenivät kolmantena ja
neljäntenä seurantavuonna ja fysioterapeutin
avohoito-ohjaus kohensi potilaiden
elämänlaatua kahteen vuoteen asti.
Osatutkimuksessa IV selvitettiin lisäksi,
että aktiiviryhmien interventiot (Rehab,
Physio) olivat tehokkaita suhteessa selkäsairauden
luonnolliseen kulkuun. Sen
sijaan työterveyslääkärin tehostetulla ohjauksella
(Advice) ei ollut tehoa suhteessa
selkäsairauden luonnolliseen kulkuun.
74 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0
YHTEENVETO
Oirekartoituksen avulla eroteltiin suuren
teollisuuslaitoksen henkilöstöstä kolme
työntekijäryhmää: ei selkäoireita, lievät
selkäoireet ja vaikeat selkäoireet. Tämän
pohjalta toteutettiin laaja, varhainen
interventiotutkimus työterveyshuollon
toimintaympäristössä ja sen tapoja käyttäen.
Tutkimuspotilaat olivat työssä siinä
vaiheessa, kun heidät otettiin mukaan
tutkimukseen. Interventioiden tavoitteena
oli alaselkäoireiden kartoitus sekä
pahenemisen ja kroonistumisen estäminen.
Lisäksi selvitettiin interventioiden
kustannusvaikuttavuus.
Interventiotutkimusten tulokset rohkaisevat
havainnoimaan alaselkäoireita
varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi terveystarkastuksissa,
luokittelemaan oireilevia
kivun ja toimintakyvyn perusteella
sekä korostamaan itsehoitoa lievissä alaselkävaivoissa.
Tuloksia voi hyödyntää
työterveyshuollon lisäksi myös muualla
perusterveydenhuollossa.
Kiitän tutkimushankkeen rahoittajia
(Työsuojelurahasto, Suomen Kulttuurirahasto,
Juho Vainion säätiö, Yrjö
Jahnssonin säätiö, Kymin 100-v säätiö,
Kymenlaakson Terveyden Turva, Viipurin
tuberkuloosisäätiö ja Etelä-Karjalan
lääkäriseura) saamastani taloudellisesta
tuesta tutkimuksen eri vaiheissa sekä
aiempia työnantajiani (Työterveyslaitos,
Attendo Terveyspalvelut) työskentelymahdollisuuksista
ja tuesta tutkimuksen
aikana.
KIRJALLISUUTTA
Väitöskirja lähteineen: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/307456.
/307456
