TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0 37
sen vaaraa aiheuttavaan työhön tai ohjausta
ja neuvontaa terveydelle haitallisiin
altisteisiin liittyen, ja nämä tulee työterveystarkastuksissa
huomioida. Tarkoituksenmukaisinta
on toteuttaa työterveyshuoltolain
edellyttämät tarkastukset
yhdessä laivaväen tarkastuksen kanssa ja
laatia erillinen lausunto altisteiseen työhön
sopivuudesta. Työterveyshuollon
tarkastustoiminnassa tulisi myös erottaa
ammatillisen työkyvyn ja laivatyösoveltuvuuden
arvio, soveltumattomuus laivatyöhön
ei tarkoita aina yleistä työkyvyttömyyttä.
Epilepsiaa sairastava kokki
selviää usein työstä maissa muttei sovellu
laivatyöhön.
Monesti varustamoiden kanssa on
sovittu laivaväen lääkärintarkastuksen
yhteydessä tehtävästä minimiä laajemmasta
työterveyshuollon terveystarkastuksesta.
Näihin on hyvä sisällyttää ennaltaehkäisevää
neuvontaa ja kiinnittää
esimerkiksi huomioita CV-riskeihin,
koska sydän- ja verisuonisairauksien
aiheuttamat päätetapahtumat voivat
vaarantaa merityökelpoisuuden. Lisäksi
merenkulkijoiden fyysistä toimintakykyä
on suositeltavaa varmistaa ajoittain
kuntotestauksilla, joiden pohjalta voidaan
antaa neuvoja oikeaan harjoitteluun
ja motivoida liikunnan lisäämiseen.
Navigointi- ja vahtitehtävissä toimivilta
on hyvä selvittää unihäiriöitä ja riittävää
palautumista. CDT-koe osana terveystarkastusta
voi edistää hoitoonohjausta
ja päihdeongelmiin puuttumista.
MERENKULKIJAN KUNTOUTUS
Työkykyjohtamisen tärkeyteen on monissa
varustamoissa herätty erityisesti vuoden
2016 eläkeuudistuksen myötä. Tätä ennen
varustamoilla ei ole ollut samanlaista
eläkemaksuluokkavaikutusta kuten työeläkelaissa,
mutta järjestelmä yhtenäistyy
muutoksen myötä. Työeläkevakuuttajana
merenkulkijoilla on Merimieseläkekassa.
Poikkeuksen muodostavat vain kotimaan
liikenteessä olevat työntekijät, jotka
kuuluvat TyELin piiriin ja ovat vapaasti
vakuutettavissa työnantajan valitsemaan
vakuutusyhtiöön.
Merenkulkijan työterveyshuollossa
preventiivinen ote on erityisen tärkeää,
koska tiukkojen toimintakykyvaateiden
vuoksi kyvyttömyys jatkaa laivatyössä
voi tulla herkemmin vastaan kuin maissa
tehtävässä työssä. Tutkimustiedon mukaan
merenkulkijoiden työkyvyttömyyseläkkeiden
alkavuus onkin muita palkansaajia
suurempi. Varhaisena kuntoutuksena
merenkulkijoille on kehitetty
ForMare-niminen kunto-ohjelma, joka
tähtää merenkulkijoiden hyvinvoinnin
ja elämäntapamuutoksen tukemiseen.
Hanketta rahoittavat useat merenkulun
toimijat sekä ohjelmaan mukaan
lähtevät varustamot. Ongelmien ollessa
jo ammatillista kuntoutusta vaativaa
KELAn tarjoama KIILA-kuntoutus on
hyvä vaihtoehto, koska aikataulua pystytään
räätälöimään joustavasti, mikä on
erityisen tarpeellista merenkulkualalla.
Kuntoutuksen mielessä haasteen
muodostavat merenkulkijat, jotka pitkän
työuran jälkeen eivät enää täytä laivatyön
edellyttämiä terveysvaatimuksia
mutta voisivat olla työkykyisiä maissa
tehtävään työhön. Merimiehen identiteetti
on usein erittäin vahva, ja näissä
tapauksissa moniammatillinen ja aktiivinen
tukeminen maissa tehtävään työhön
on tärkeää, jottei työura katkea liian varhain.
KIRJALLISUUTTA
1. Laki laivaväen lääkärintarkastuksista https://www.finlex.fi/fi/laki/
alkup/2010/20101171
2. Laivaväen lääkärintarkastusohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön opas, http://
urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4099-4
3. Laivaväen lääkärintarkastusohjeet. Tautiryhmäkohtaiset soveltamisohjeet
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4101-4
4. Hanna Rinne, Riikka Shemeikka, Aurora Saares ym Merenkulkijoiden
työkyvyttömyys ja kuolleisuus. Loppuraportti 30.9.2015. Kuntoutussäätiö
5. Traficomin internetsivut merimieslääkäreille
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/merenkulku/merimieslaakareille
/
/URN:ISBN:978-952-00-4101-4
/merimieslaakareille
