Jarmo Rantonen
LT, työterveyshuollon ja yleislääketieteen
erikoislääkäri
jarmo.rantonen@fimnet.fi
Secondary prevention of low back pain in
occupational health services: Long-term
effectiveness and cost-effectiveness of
early interventions
Väitöstilaisuuteni oli 13.12.2019 Helsingissä. Tutkimushankkeessa selvitettiin aluksi
alaselkäkivun esiintymistä, intensiteettiä ja selän toimintakykyä oirekyselyn avulla.
Vastanneiden joukosta valittiin kriteerejä käyttäen yhteensä 505 työntekijää kahteen
eriasteiseen, oirekuvan mukaisesti suunniteltuun interventiotutkimukseen. Halusin
selvittää, voidaanko varhaisilla kuntoutus- ja itsehoitotoimilla estää alaselkäkivusta
johtuvaa toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä sekä vähentää sairauspoissaoloja
TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0 71
Alaselkäkipu ja siihen liittyvä
toimintakykyhaitta on hyvin
yleinen terveysongelma Suomessa
ja maailmanlaajuisesti.
Alaselkäkipua on lähes kaikilla ihmisillä
elämän jossain vaiheessa, se toistuu tai
pitkittyy noin kolmasosalla väestöstä ja
noin 10 prosentilla oireet kroonistuvat.
Työikäisten alaselkäkivuista seuraa runsaasti
sairauspoissaoloja, heikentynyttä
työ- ja toimintakykyä, komorbiditeettia
ja myös pysyvää työkyvyttömyyttä.
Sairauden hoito sekä alentunut työ- ja
toimintakyky aiheuttavat suuria kustannuksia
niin yhteiskunnalle, yhteisöille,
työnantajille kuin yksilöille itselleenkin.
Kansaneläkelaitos (Kela) maksoi
vuonna 2017 yhteensä 764 miljoonaa
euroa päivärahakorvauksia (14,1 miljoonaa
sairaspäivää), joista 171 miljoonaa
euroa (noin 22 %) maksettiin selkäsairauksien
takia, vastaten noin 3 miljoonaa
sairaspäivää. Luvussa on mukana
niskavaivojen vuoksi maksetut päivät,
mutta ei osasairauspäivärahakorvauksia.
Toisaalta, työnantajat arvioivat yhden
sairaspäivän hinnaksi 351–425 €, joten
Kelan korvaamista selkäsairauspoissaoloista
koituva kustannus työnantajille
vuonna 2017 oli keskimäärin 1,1 miljardia
euroa. Arvio sisältää kuitenkin vain
Kelan omavastuurajan (yli 1+9 päivää)
ylittävät sairauspäiväjaksot, joten työnantajille
koituvat kustannukset ovat todellisuudessa
jopa tätäkin korkeampia,
vaikka osa Kela-korvauksista hyvitettiin
työnantajille.
Suomalaisessa työterveyshuollon ympäristössä
tehtyjä alaselän interventiotutkimuksia
on niukalti. Työterveyshuolloilla
ei myöskään ole laajassa käytössä
olevia, systemaattisia keinoja alaselkäkivun
ennaltaehkäisyyn, havainnointiin
tai luokitteluun.
SATUNNAISTETTU JA KONTROLLOITU
INTERVENTIOTUTKIMUS
TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
Suuren eteläkarjalaisen metsäteollisuusyrityksen
työterveyshuollossa toteutettiin
satunnaistettu ja kontrolloitu inter-
ja terveydenhuollon kustannuksia.
link
