TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0 57
MINITEEMANA: SILMÄT JA NÄKÖ
Annamaija Ketola
Kehittämispäällikkö
Kuntoutus-Iiris,
Näkövammaisten liitto ry
Annamaija.Ketola@nkl.fi
Näkökyky, työkyky ja
ammatillinen kuntoutus
Työikäisten suomalaisten alentunut näöntarkkuus on jo nyt yllättävän yleistä ja
yleistyy, kun työurien pitenemiseen kohdistuvat tavoitteet toteutuvat. Varhainen
työnäköongelmien havaitseminen mahdollistaa niiden taustalla olevien sairauksien
ja toiminnallisten puutteiden varhaisen diagnosoimisen ja hoidon. Hyvällä
hoidolla, sopivilla optisilla ratkaisuilla, työergonomialla ja ammatillisella kuntoutuksella
on tärkeä merkitys työhyvinvoinnille, työteholle ja pitenevien työurien
toteutumiselle.
Taru Tammi
Työelämäpalveluiden päällikkö
Näkövammaisten liitto ry
taru.tammi@nkl.fi
Hannu Uusitalo
Silmätautiopin professori
Tampereen yliopisto
Vastaava lääkäri
Näkövammarekisteri
Hannu.Uusitalo@tuni.fi
Alentunut näöntarkkuus on
väestössä yllättävän yleistä.
Vastikään julkaistun Finn-
Terveys 2017 mukaan vähintään
lievästi alentunut kaukonäöntarkkuus
(< 0,8) mitattiin 30–39-vuotiailla
suomalaisilla naisilla 4,7 %:lla ja miehillä
3,7 %:lla (1). Vastaavat luvut olivat ikäluokassa
40–49 7,0 % ja 4,6 %, 50–59-
vuotiailla 9,9 % ja 12,1 %, 60–69-vuotiailla
20,4 % ja 22,5 % ja 70–79-vuotiailla
45 % ja 37 %. Yli 80-vuotiailla
normaali näöntarkkuus mitattiin enää
36,7 %:lla naisista ja 32,3 %:lla miehistä.
Luvut tarkoittavat sitä, että merkittävä
osa suomalaisista tekee työtään vähintään
lievästi alentuneella näöntarkkuudella.
Lohdullista luvuissa on se, että
verrattuna Terveys 2000 ja 2011 -tutkimusten
lukuihin, suomalaisten näkökyky
näyttää kuitenkin hitaasti parantuneen
(1).
Näkökyky vaikuttaa merkittävästi
potilaan kokemaan elämänlaatuun (2),
koettuun työkykyyn ja työelämässä pysymiseen
(Mikhailova et al, julkaisematon
havainto). Vuosittaisten alentuneen
näkökykyyn liittyvien ansionmenetysten
on laskettu olevan runsaat 700 miljoonaa
euroa. Näiden lukujen valossa
työntekijöiden näkökykyyn on erittäin
tärkeää kiinnittää huomiota. Usein alentunutta
näöntarkkuutta ja näin myös
alentunutta työkykyä, työtehoa ja työviihtyvyyttä
voidaan parantaa suhteellisen
helposti esimerkiksi työpisteen ja
työvälineiden yksilöllisellä suunnittelulla,
optisilla ratkaisuilla ja erilaisten hoitotoimenpiteiden
avulla. Oleellista on
kuitenkin näköön liittyvien ongelmien
tunnistaminen työpaikalla ja aktiivinen
niihin puuttuminen työterveyshuollon
link
link
link