Sinisellä kirjalla on uusi nimi:
”Altistelähtöinen työterveysseuranta”.
jotta työntekijä saa ohjeita ja neuvoja,
joilla hän voi torjua terveydelle haitallista
altistumista.
Kun työpaikan olosuhteet muuttuvat,
saattaa olla tarpeen muuttaa terveystarkastuskäytäntöjä
suuntaan tai toiseen.
Terveystarkastukset tulee lopettaa, jos
riskinarvioinnissa todetaan altistumistasojen
pienentyneen siten, että oireita tai
sairauksia ei ole odotettavissa.
Pysähdy siis miettimään, mitä tarkoittaa
vanha toksikologinen totuus
”annos tekee myrkyn”.
5. PAREMMAT MENETELMÄT
Kirjan tavoitteena on ollut järkeistää terveyden
seurantaa siten, että lainsäädännön
mukaiset terveystarkastuksen tavoitteet
saavutetaan tarkoituksenmukaisesti
ja näyttöön perustuen.
Ehkä merkittävin yksittäisiä tarkastuksia
koskeva muutos koskee spirometriakäytäntöä
ammattiastmalle altistavissa
töissä. Tutkimustieto ei puolla rutiininomaista
oireettomille tehtävää spirometriaseurantaa.
Tekemämme selvitys
osoitti, että ammattiastma-diagnoosiin
johtavat tutkimukset käynnistyvät oireiden
perusteella eivätkä terveystarkastuksen
spirometrian perusteella. Myöskään
oireettomien ”0-tutkimuksella” alkutarkastuksessa
ei ole merkitystä, koska
normaali spirometria ei poissulje astmaa.
Spirometria on usein astmaa sairastavalla
normaali. Spirometria tulee tehdä
herkästi silloin, kun työntekijällä on astmaan
tai pitkittyneeseen nuhaan sopivia
oireita ja aina bronkodilataatiokokeen
kanssa. Uusi suositus tulee vähentämään
työterveyshuollossa tehtävien spirometrioiden
määrää. Toisaalta työuran alussa
12 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0
suositellaan aikaisempaa tiheämpää
terveystarkastusten seurantaväliä, koska
tutkimusten mukaan ammattiastman todennäköisyys
altistumisen ensimmäisinä
vuosina on suurin.
6. DIGITAALISET TOIMINTATAVAT
Uudet sähköiset alustat ja sähköiset
yhteistyön välineet tarjoavat aiempaa
paremmat edellytykset toteuttaa terveyden
seurannan tavoitteita. Digitaalisten
kanavien avulla voi tarjota asiakkaille
helposti saatavilla olevaa tietoa sekä vähentää
työterveyshuoltoon tulevia usein
samoina toistuvia kysymyksiä. Vastaanotolla
voi keskittyä asiakkaan tarpeisiin
räätälöityyn neuvontaan ja ohjaukseen.
7. LAUSUNNOT
Lausuntojen muoto ja merkitys poikkeavat
toisistaan erityyppisissä terveystarkastuksissa,
koska tarkastukset perustuvat
eri säädöksiin. Altistelähtöisten
terveystarkastusten erityispiirteenä on
työntekijöiden sopivuuden arviointi, joka
tehdään aina sekä alku- että määräaikaistarkastuksissa.
Työkykynäkökulmasta
tehtävissä terveystarkastuksissa tulee
arvioida työntekijän työ- ja toimintakykyä
sekä pyrkiä tukemaan hänen työssä
selviytymistään.
On syytä varmistua, että esimies
tietää, mitä sopivuuden arviointi tarkoittaa.
Esimerkiksi jos melutyön takia
tehdyn määräaikaistarkastuksen lausunnossa
työntekijä todetaan ”sopivaksi”,
se tarkoittaa, että työntekijä sopii melutyöhön.
Muita työkyvyn rajoituksia
voi kuitenkin olla, ja niitä koskeva etenemispolku
voi kulkea vaikkapa työterveysneuvottelun
kautta.
8. PALAUTE TYÖPAIKALLE JA
YHTEINEN ARVIOINTI
Terveystarkastukset ilman, että työterveyshuolto
tekee kokonaisvaltaista yhteistyötä
työnantajan ja työntekijöiden
kanssa, eivät ole vaikuttavia. Terveystarkastukset
ovat osa työpaikkaselvityksessä
tehtävää terveydellisen merkityksen
arviointia ja kaikissa yhteyksissä tehtävää
työterveyshuollon tietojen anto-,
neuvonta- ja ohjaustehtävää. On tärkeää
antaa työpaikalle palautetta ryhmätasolla
altistumisen lisäksi myös toimenpiteistä
altistumisen vähentämiseksi.
Vähimmäisvaatimus on seurata työpaikan
tilannetta ja työntekijöiden terveyttä
työpaikan tasolla vuosittain työterveyshuoltosuunnitelman
tarkastamisen
yhteydessä.
9. HANKI JA YLLÄPIDÄ OSAAMISTA
Altistelähtöisten terveystarkastusten tarpeen
arvioiminen, sisällön suunnittelu,
tulosten tulkinta ja palautteen anto kuuluvat
työterveyslääkärin vastuulle. Huolehdi
siis, että työlääketieteellinen osaamisesi
on ajan tasalla.
10. SAIRASTUMINEN TYÖSTÄ
VOIDAAN ESTÄÄ
Terveystarkastukset ovat toisen linjan
ennaltaehkäisyä. Ensisijaista on vaikuttaa
työhön ja työolosuhteisiin niin, että
altistumista ei tapahdu tai että se on niin
matalalla tasolla, että terveysvaikutuksia
ei ole odotettavissa. Altistelähtöisten terveystarkastusten
perimmäinen tarkoitus
on siis tehdä itsensä tarpeettomaksi.
Kirjan ruotsinkielinen versio julkaistiin
joulukuussa 2019.