30 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0
tunteminen ja työntekijöiltä saatu luottamus
mittausten tarpeellisuuteen. Tuotantoprosessissa
esimerkiksi nikkelirikasteen
muuttuessa ensin liekkisulatusprosessin
kautta nikkelikiveksi ja edelleen
nikkelitehtaalla nikkelikatodik-si, -briketiksi
ja kemikaaleiksi muuttuvat samalla
sekä nikkelin kemialliset ominaisuudet
että työpaikan olosuhteet, jotka
tulee huomioida tuloksia analysoidessa.
Työhygieenistä toimintaa on kehitetty
yrityksen kemikaalien oston ja työsuojeluorganisaation
sekä työterveyshuollon
kanssa yhteistyössä. Tämä on sitouttanut
mukaan kaikki työntekijäryhmät sekä
pitänyt toiminnan avoimena.
Työpaikan kemikaaliriskin arviointi
tapahtuu yhteistyössä työpaikan työturvallisuusorganisaation
ja työterveyshuollon
välillä. Luotettava riskinarviointi
perustuu huolellisesti perusteltuihin ja
standardien mukaisiin mittauksiin, joiden
pohjalta voidaan arvioida työntekijäkohtaista
riskiä. Biomonitorointituloksiin
tulee suhtautua kriittisesti ja miettiä,
mitä tulosten taustalla on ja mitä tulokset
todellisuudessa edustavat. Yhden
työntekijän mittaustuloksen perusteella
ei voida arvioida koko työyhteisön sakilö
on omaksunut hyvät työhygieeniset
toimintatavat. Tehdyssä tutkimuksessa
(2) ja Harjavallan Suurteollisuuspuiston
työterveyshuollon omissa julkaisemattomissa
mittauksissa on todettu, että suurin
altistumiseen vaikuttava tekijä johtuu
todennäköisesti juuri tästä yksilön
omasta toimintatavasta eikä niinkään
työilman kemikaalipitoisuuden määrästä.
Edellä mainitun vuoksi on hankalaa
arvioida koko työntekijäryhmän altistumista
pelkästään yhden työntekijän altistumisen
perusteella, vaikka kyse olisikin
samaa työtä tekevistä työntekijöistä.
Käytännössä usein kuitenkin joudutaan
tekemään yleistyksiä yksittäisten mittausten
perusteella, mutta altistumisen
vaihtelu tulee huomioida ja ainakin seuraavat
mittaukset tulisi tehdä mahdollisuuksien
mukaan eri henkilöistä kokonaiskuvan
parempaa hahmottamista
varten.
LOPUKSI
Harjavallan Suurteollisuuspuistossa
biomonitorointimittauksia on tehty jo
80-luvulta lähtien. Oleellista toiminnan
kannalta on ollut hyvä yhteistyö asiakasyritysten
kanssa, tuotantoprosessien
LÄHTEET
1. HTP-arvot 2018. Haitallisiksi
tunnetut pitoisuudet. Sosiaali- ja
terveysministeriön julkaisuja
9/2018, Helsinki.
2. Kiilunen Mirja, Pavela Markku
(2019). Työntekijäkohtaisen
altistumisen arviointi ja vähentäminen
nikkelityössä. Raportti
työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos
2019. http://urn.fi/
URN:ISBN:9789522618771
Boliden Harjavalta 3 3.2.2020
maa työtä tekevien altistumista. Mielestäni
kuitenkin biomonitoroinnin käyttö
riskinarvioinnissa on hyödyllisempää
kuin työilmasta tehtävät mittaukset,
vaikka saadut biomonitorointitulokset
eivät aina edustakaan työilman pitoisuuksia
tai niiden vaihtelua. Biomonitorointi
antaa kuitenkin luotettavan kuvan
siitä, tapahtuuko altistumista ylipäätään
vai ei. Se kertoo osin myös suojainten
käytöstä, niiden huollosta ja ylipäätään
hyvästä työhygieenisestä toimintatavasta.
Boliden Harjavalta.
/
