TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0 59
ja näin alenna työkykyä tarpeettomasti.
Työterveyshuoltolain mukaisesti työterveyshuolto
järjestää työntekijän työkykyä
ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä,
joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen
selvittäminen. Keskeisessä asemassa
on riittävän varhainen ongelmien tunnistaminen
ja kuntoutustarpeen arviointi.
Mikäli työterveyshuolto tarvitsee
tässä apua, on mahdollista lähettää potilas
tällaiseen arvioon työnäkemiseen
erikoistuneisiin yksiköihin, esimerkiksi
Kuntoutus-Iirikseen. Varsinaisen työntekijän
kuntoutuksen käynnistää kuitenkin
lääkärin B-lausuntoon kirjattu
suositus siitä.
Ammatillisen kuntoutuksen kriteerien
täyttyessä kuntoutustoimien järjestäjä
ja maksajatahona toimivat pääasiassa
Kela ja työeläkelaitokset. Näkövammaisten
liitto / Kuntoutus-Iiris tarjoaa
ammatillista kuntoutusta näkövammaisille
tai näköongelmaiselle työikäisille,
joita uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys
tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Ammatillisen
kuntoutuksen keinoin tuemme
kuntoutujan työllistymistä, työelämässä
pysymistä, työssä jaksamista tai
työhön palaamista. Kuntoutustoimenpiteitä
voidaan tehdä myös lievemmistä
näköongelmista työterveyshuollon kanssa
yhteistyössä.
Kuntoutuksen tavoitteena on arvioida
työntekijän työ- ja toimintakykyä
sekä selvittää mahdollisuudet töiden uudelleenjärjestelyyn
tai uudelleenkoulutukseen.
Keskeisenä osana toimintaa on
ratkaisujen hakeminen alentuneen näkökyvyn
aiheuttamiin ongelmiin. Samalla
selvitetään myös kokonaisvaltaisesti
muuta kuntoutus- ja tutkimustarvetta
ja ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat
työelämässä jatkamiseen. Näkemisen ja
tietoteknisten apuvälineiden tarpeiden
kartoittamisen tarve on lähes jokaisen
kuntoutujan kohdalla välttämätöntä.
Ammatillisen kuntoutuksen ja apuvälinekartoitusten
tulosten avulla kyetään
viemään ratkaisut työpaikoille.
Usein kohtuullisten mukautusten ratkaisut
löytyvät ja käynnistyvät Kelan maksaman
ammatillisen kuntoutusselvityksen
jälkeen. Työtehtäväjärjestelyissä tai
uusiin työtehtäviin siirryttäessä voi olla
tarpeen joko Kelan tai työeläkelaitoksen
kustantama työkokeilu.
Työn ja työympäristön mukautusratkaisuilla
mahdollistetaan näkövammaisten
tai näköongelmaisten työntekijöiden
työkykyisyys ja yhdenvertaisuuden
toteutuminen. Mukautusten tarvetta
arvioidaan aina työpaikka- ja tapauskohtaisesti
työntekijän yksilöllisestä tarpeesta
käsin, esimerkiksi yhteistyössä työterveyshuollon
ja Näkövammaisten liiton
työelämäasiantuntijan kanssa. Mukautusratkaisujen
suunnittelussa näkövammaisen
tai näköongelmaisen työntekijän
oma osuus on tärkeä.
Mukauttaminen tarkoittaa erilaisia
järjestelyjä, jotta työn tekeminen täysipainoisesti
on mahdollista ja mahdollisimman
vähän kuormittavaa. Tyypillisimmät
mukautukset ovat seuraavia:
TYÖN/TYÖTEHTÄVIEN
ORGANISOINTI
Työtehtävät kartoitetaan ja niistä kootaan
ammattitaitoon, kokemukseen ja
työntekijän yksilölliseen tilanteeseen
soveltuva kokonaistyönkuva. Esimerkiksi
perinnöllistä verkkokalvorappeumaa
sairastava sairaanhoitaja siirtyy hoitotehtävistä
vastaamaan potilaiden kotiutuksista.
TYÖAJAN MUKAUTUKSET
Työntekijä voi siirtyä osa-aikaiseen työhön,
ja työnkuva järjestetään sen mukaiseksi.
Osatyökyvyttömyyseläkettä
voidaan hakea korvaamaan osa-aikaisuudesta
johtuvaa palkan alenemaa. Esimerkiksi
toimistosihteerin työnkuvasta
jäävät pois erityistä numerotarkkuutta
vaativat työtehtävät ja vaihtuvissa ympäristöissä
tapahtuvat tilaisuuksien järjestämiset.
Hän jatkaa osa-aikaisessa työssä
muutoin entisissä tehtävissä.
TYÖYMPÄRISTÖN MUKAUTUKSET
Näkövammaisen ja -ongelmaisen henkilön
työympäristön kannalta avainsanoja
ovat säädettävyys ja muunneltavuus.
Työympäristö on usein toimiva silloin,
kun valaistusta, pöytätasoa ja työpisteiden
kalusteita voi yksilöllisesti ja tilanteen
mukaan säätää ja muuttaa. Esimerkiksi
asiantuntijatehtävissä työskentelevän
häikäisystä kärsivän heikkonäköisen
työntekijän työhuoneeseen toteutettiin
säädettävä, epäsuora valaistus. Valkoiset
pöytäpinnat korvattiin puupintaisilla ja