Työperäisistä sairauksista ja etenkin
ammattitaudeista maataloudessa esiintyy
eniten allergista nuhaa, -astmaa ja
homepölykeuhkoa.’’
TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0 23
lä keleillä se pakokaasu ottaa enemmän
henkeen.”
Valtaosalla eläintiloista käytetään sisällä
tuotantorakennuksessa päivittäin
traktoria, pienkuormainta, rehunjakovaunua
tai vastaavaa polttomoottorikäyttöistä,
yleensä dieselillä kulkevaa
konetta. Samalla ilmaan pääsee dieselpakokaasujen
muodossa muun muassa
nokea ja pienhiukkasia, häkää, typen ja
rikin oksideja sekä PAH-yhdisteitä. Nämä
yhdessä muodostavat sen verran tuhdin
kokonaisuuden, että dieselpakokaasu on
luokiteltu aineeksi, joka lisää keuhkosyövän
riskiä (ryhmän 1 karsinogeeni).
Pakokaasun pienhiukkaset aiheuttavat
laajan kirjon terveyshaittoja lievistä ärsytysoireista
sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin
sekä hengityselinsairauksiin.
Työterveyslaitos on mitannut sisällä
navetoissa yli satakertaisia pienhiukkasten
lukumääräpitoisuuksia ulkoilmaan
verrattuna. Navetan ilmanvaihdolla
voidaan toki laimentaa epäpuhtauksia,
mutta etenkin talvipakkasilla ilmaan jää
leijumaan pienhiukkasia pitkäksi aikaa
rajoitetun ilmanvaihdon takia.
Miten altistumista pakokaasujen
pienhiukkasille navettaympäristössä
voidaan vähentää? Polttomoottorin
korvaaminen sähkömoottorilla poistaa
luonnollisesti tämän ongelman, mutta
tämä on osittain vielä tulevaisuuden
tekniikkaa. Toki akkukäyttöisiä pienkuormaimia
on jo tullut markkinoille,
mutta traktoreita odotellaan vielä pitkään.
Odotellessa tarjoan ratkaisuksi
hengityksensuojaimen käyttöä (hiukkassuodattimella
P3), kun altistuminen
dieselpakokaasuille on ilmeistä eikä
yleisilmanvaihdolla saada niitä riittävästi
laimennettua. Pakokaasun suodatustekniikat
ovat maatalouskäytössä kalliita
ja työläitä yleistyäkseen realistiseksi vaihtoehdoksi.
HÄKÄÄ JA HIENOPÖLYÄ
NUPOUTUKSESSA
”Meille tulee aina neljän viikon välein
kymmeniä uusia vasikoita, joiden sarvien
aihiot poltetaan kerralla yhdessä
eläinlääkärin kanssa. Eläinlääkäri on
aprikoinut savun mahdollisia haittoja,
koska hänelle tämä on viikoittaista toimintaa
eri tiloilla.”
Vaalea savu, joka sarven aihion poltossa
eli nupoutuksessa nousee suoraan
ylöspäin työntekijän hengitysvyöhykkeelle,
sisältää monipuolisen kattauksen
kaasuja ja hiukkasia. Terveyden kannalta
merkityksellisin asia on poltossa muodostuvien
pienhiukkasten suuri määrä.
Nestekaasulla toimivan polttoraudan
käytön yhteydessä on myös havaittu
nupoutusta tekevän henkilön altistuvan
korkeille häkäpitoisuuksille.
Suojautumisen osalta käytäntö on
osoittanut, että hajuttomaksi hengitysilmansa
saa käyttämällä hengityksensuojaimessa
yhdistettyä pölyn- ja kaasunsuodatinta
mallimerkinnällä ABEK-P.
Sen sijaan häkäkaasulle ei ole olemassa
sopivaa suodatinta. Ratkaisuna voisi olla
moottoroidun hengityksensuojaimen
käyttö yllä mainitulla suodattimella
siten, että puhallin ottaa ilmansa käyttäjän
selän puolelta, jossa häkäkaasun
määrä on vähäinen kehon etupuoleen
verrattuna.
LANTA LETKEÄSTI LIIKKEELLE
LIETTEELLÄ
”Vasikoiden ja joutilaiden puolella tuppaa
lanta olemaan liian kuivaa, eikä se
valu itsekseen ulkona olevaan lietesäiliöön.
Muutaman kerran vuodessa kierrätän
pumppaamalla lietettä takaisin
navettaan, jotta saan lannan liikkeelle.
Meinaa aiheuttaa päänsärkyä joka kerta
tuo työvaihe.”
Nuorkarjan osastolla lietelanta saattaa
jumittaa kanavissa, jolloin sen kulkeutumista
pois navetasta edistetään
pumppaamalla sekaan vettä tai jopa
kierrättämällä lietettä ulkosäiliöstä takaisin
navettaan. Jälkimmäisessä tilanteessa
on mittauksin todettu, että lietteen
voimakkaan sekoittumisen seurauksena
siitä voi irrota hälyttävän suuria määriä
ammoniakkia ja rikkivetyä, monikymmenkertaisesti
HTP-arvon ylittäviä
pitoisuuksia. Altistumisen jälkeen
henkilöillä on ilmennyt päänsärkyä,
myrkytysoireita ja tajunnan menetystä.
Ainakin yksi kemikaaliärsytyksen aiheuttama
ammattiastma (Reactive Airways
Dysfunction Syndrome, RADS) on kyseisen
työvaiheen seurauksena todettu.