TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0 11
me olevan apua terveyssuunnitelman tekemisessä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi
tarvitaan toimenpiteitä, joiden on oltava
saavutettavia, mitattavia ja aikaan sidottuja.
Terveystarkastuksissa pitäisi käyttää
paljon nykyistä enemmän aikaa tavoitteiden
ja toimenpiteiden suunnitteluun
ja siihen, että ne kirjataan terveyskertomukseen
riittävän yksityiskohtaisesti
ja ymmärrettävästi. Näin siitäkin huolimatta,
että osa tiedoista kirjattaisiin
strukturoidusti. Suunnitelman on oltava
myös helposti työntekijän saavutettavissa.
Tähän uudet teknologiset sovellukset
antavat erinomaisen mahdollisuuden.
3. PIDÄ KIRKKAANA MIELESSÄ
TERVEYSTARKASTUKSEN PERUSTE
JA TAVOITTEET
Kulloinkin tehtävän terveystarkastuksen
peruste ja tavoitteet tulee aina olla selvät
niin terveystarkastuksen tekijälle kuin
työnantajalle ja työntekijälle. Altistelähtöisten
terveystarkastusten tavoitteena on
ehkäistä altisteiden haitallista vaikutusta
terveyteen ja tunnistaa mahdollisia
varhaisia vaikutuksia. Tavoitteet voivat
hämärtyä, kun altisteesta johtuvia poikkeavia
löydöksiä todetaan entistä harvemmin.
Painopisteenä on tunnistaa potentiaalisesti
haitalliset olosuhteet.
Käytännössä altistelähtöiseen tarkastukseen
voi samanaikaisesti sisältyä
yleisiä terveyttä ja työkykyä tukevia tavoitteita,
mutta ne eivät saa syrjäyttää
altistelähtöisiä tavoitteita.
Tutustu valtioneuvoston asetukseen
1485/2001, joka määrittelee erityisen
sairastumisen vaaran perusteella tehtävät
terveystarkastukset. Niistä käytämme nimitystä
altistelähtöiset terveystarkastukset.
4. ENTISTÄ PAREMPI
TERVEYSTARKASTUSTARPEEN
ARVIOINTI
Keskeistä on tuntea altisteen terveysvaikutukset
ja altistumistasot, joilla ne
ovat mahdollisia. Sen jälkeen pitää selvittää
työpaikan olosuhteet, eli arvioida
altistumisen määrä juuri kyseisellä työpaikalla.
Terveystarkastuksia ei tarvita,
jos altistuminen on niin vähäistä, ettei
riskiä terveydelle aiheudu. Vaikka altistuminen
olisi merkityksellistä, ei määräaikaistarkastuksia
ole syytä järjestää,
jos ei ole olemassa sellaisia mittausmenetelmiä,
joilla liiallinen altistuminen
tai sairauden varhaiset merkit voidaan
havaita. Esimerkkinä voisi mainita ihoa
ärsyttävät tai herkistävät aineet. Määräaikaistarkastus
on tehoton keino etsiä
haittoja, jotka työntekijä voi itsekin havaita.
Alkutarkastus saattaa olla tarpeen,
Karvala K, Leino T, Oksa P, Santonen T, Sainio M, Latvala J, Uitti J,
toim. Altistelähtöinen työterveysseuranta. Helsinki: Kustannus Oy
Duodecim. 3. painos 2020, 258 sivua.
Karvala K, Leino T, Oksa P, Santonen T, Sainio M, Latvala J, Uitti J,
red. Exponeringsbaserad uppföljning av hälsa i arbetet. Helsinki:
Arbetshälsoinstitutet. Första svenska upplagan 2019, 266 sidor.