ventiotutkimus. Tavoitteena oli selvittää,
miten työikäisten alaselkäkipua voitaisiin
havainnoida varhemmin, luokitella
sen oireita ja estää toimintakyvyn sekä
elämänlaadun heikkeneminen oireiden
vaikeuden mukaan suunnatuilla kuntoutus
ja ohjaustoimilla. Lisäksi selvitettiin
mahdollisuus vähentää selkäsairaudesta
johtuvia sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon
kustannuksia.
TUTKIMUKSEN KULKU
Metsäteollisuusyrityksen koko henkilöstölle
(2 480 henkilöä) lähetettiin
postikysely, jolla kartoitettiin
72 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0
henkilöstön alaselkäkivun luonnetta,
kestoa, oireiden ilmaantuvuutta
ja intensiteettiä sekä muita taustatietoja.
Kaikista vastauksista (1 754
kpl, 71 %) poimittiin henkilöt, joilla
oli ollut aiemmin alaselkäkipua
(1 333 vastausta). Tästä joukosta seulottiin
tutkimuskohorttiin henkilöt (505
henkilöä), jotka täyttivät vähintään yhden
seuraavista kriteereistä edeltävän
12 kuukauden aikana: alaselkäkivun
pitkittyminen (oireiden kesto yli 2 viikkoa),
oireiden toistuvuus (kaksi kertaa
tai useammin), alaselkäkivun säteilyoire
(säteilyoire polven alapuolelle) tai työstä
poissaolo alaselkäkivun vuoksi. Tutkimuskohortti
jaettiin sen jälkeen kolmeen
alakohorttiin alaselkäkivun voimakkuuden
(kipujana, VAS 0–00 mm)
perusteella: ei alaselkäkipua (VAS alle
10 mm), lieväoireiset (VAS 10–34 mm)
ja vaikeaoireiset (VAS 35 mm tai yli).
Lieväoireisista (kuva 1: RCT 1,
Mild) 47 henkilöä kieltäytyi tutkimuksesta
ja loput 182 henkilöä satunnaistettiin
kahteen interventioryhmään.
Ryhmät saivat työterveyshoitajan vastaanotolla
joko itsehoidon ohjauksen
kirjallisesti (Selkäkirja, 90 henkilöä) tai
kirjallisen ohjauksen lisäksi henkilö-
Kuva 1. Tutkimuksen kulku kaaviona (Mild=Lieväoireiset; Moderate=Vaikeaoireiset; Ncmild
=luonnollinen seuranta/lieväoireiset; NCmoderate=luonnollinen seuranta/Vaikeaoireiset).
Kuva 1. Tutkimuksen kulku kaaviona (Mild=Lieväoireiset; Moderate=Vaikeaoireiset; Ncmild
= luonnollinen seuranta/lieväoireiset; NCmoderate = luonnollinen seuranta/Vaikeaoireiset).