Boliden Harjavalta on osa
ruotsalaista Boliden-konsernia
§ Boliden-konserni
‒ yhteiskuntavastuunsa tunteva
metallialan yritys
‒ erikoisalaa malminetsintä,
kaivostuotanto, sulattotoiminta ja
metallien kierrätys
‒ kaivoksia ja sulattoja Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa ja Irlannissa
‒ tuotteet: sinkki, kupari, nikkeli, lyijy,
kulta ja hopea
‒ henkilöstöä noin 5 700
‒ liikevaihto noin 52,5 miljardia kruunua
vuonna 2018
Boliden Harjavalta 2 14.05.2019
essa. Mittauksia suunniteltaessa tulee
sekä varsinaisen mittauksen että kerätyn
kemikaalimäärän analysoinnin perustua
asetettuihin standardeihin. Työilmasta
tehdyt mittaukset eivät aina kerro koko
totuutta mahdollisesta altistumisesta,
koska pölypartikkeleihin kiinnittyneet
kemikaalit laskeutuvat tuotantotilojen
pinnoille, josta ne voivat nousta uudelleen
työilman hengitysvyöhykkeelle.
Biomonitoroinnilla tarkoitetaan
työntekijästä mitattua kemikaalin tai
sen aineenvaihduntatuotteen määrää.
Lisäksi voidaan mitata elimistön vastetta
kemikaalille. Tavallisemmin mittaukset
tehdään joko virtsasta tai verestä, ja näytteenottoajankohdan
ajoittamisessa tulee
ottaa huomioon mitatun kemikaalin
puoliintumisaika elimistössä ja näytteenottopäivänä
ja/tai sitä edeltävänä päivänä
suoritettu työ ja/tai työnkuva, jotta mitattu
näyte todella kuvastaa työntekijän
altistusolosuhteita. Tarkempaa tietoa
näytteenottoajankohdasta ja analyyseista
on saatavilla Työterveyslaitoksen sivuilla
(https://www.ttl.fi/palvelu/biomonitorointi/).
Biomonitorointi voidaan jakaa
pääsääntöisesti kolmeen eri luokkaan:
altistumisen, vaikutuksen ja herkkyyden
biomonitorointiin. Altistumisen
28 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0
biomonitoroinnilla pyritään arvioimaan
työntekijän elimistön sisälle päätyvää
kemikaaliannosta (absorboituva annos,
sisäinen annos), joka antaa kuvan työaikana
tapahtuvan kemikaalialtistumisen
suuruudesta. Se mittaa kaikkien altistumisreittien
(hengitystie, mahasuolikanava
ja iho) kautta elimistöön päätyneen
kemikaalin määrän. Tuloksesta ei kuitenkaan
voida vetää suoraa johtopäätöstä
siitä pitoisuudesta, joka on mitatun kemikaalin
haitallisen vaikutuksen kohdeelimessä,
esimerkiksi keuhkoissa (esim.
nikkelin pitoisuus keuhkokudoksessa tai
poskiontelon limakalvolla). Tuloksia arvioitaessa
on myös muistettava, että vain
osa elimistöön joutuneesta kemikaalista
imeytyy. Esimerkiksi ruuansulatuskanavasta
imeytyneeseen nikkeliin vaikuttaa
oleellisesti ravinto, joka voi vähentää
imeytymisen jopa 2–5 prosenttiin verrattuna
tyhjään mahaan tapahtuvaan altistumiseen.
Tutkimuksissa on osoitettu,
että virtsasta mitattu kemikaalipitoisuus
korreloi ainakin ajoittain huonosti työilman
pitoisuuden kanssa (2), mikä on
myös huomioitava tuloksia arvioitaessa.
Vaikutuksen biomonitoroinnilla tarkoitetaan
laajassa määritelmässä sitä vastetta
tai vasteita, jotka mitattu kemikaali
saa elimistössä aikaiseksi. Nämä voidaan
jakaa biokemiallisiin, rakenteellisiin,
toiminnallisiin tai käyttäytymisessä todettuihin
muutoksiin. Näiden käyttökelpoisuus
kemikaaliriskin arvioinnissa
on rajallinen johtuen muun muassa
useista mahdollisista sekoittavista tekijöistä
(esimerkiksi maksaentsyymien
nousu, spirometriatulosten aleneminen).
Herkkyyden biomonitorointia voidaan
periaatteessa käyttää etsittäessä sellaisia
henkilöitä, joilla voi esiintyä metaboloivien
entsyymien toiminnassa esimerkiksi
sellaisia geneettisiä ominaisuuksia,
jotka lisäävät riskiä kemikaalien haittavaikutuksille.
Periaatteellisessa mielessä
vaikutuksen ja herkkyyden biomonitoroinnin
tulokset ovat henkilön terveydentilaan
liittyviä tietoja, kun taas
biomonitorointitulokset eivät sinällään
ole terveydentilasta kertovia tietoja vaan
kuvaavat vain altistumista. Tulosten raportoinnissa
tulee kuitenkin huomioida
henkilön tietosuoja ja toimia ohjeiden
ja määräysten mukaisesti. Harjavallan
Suurteollisuuspuiston työterveysasemalla
työterveyshoitaja pyytää työntekijältä
kirjallisen luvan näytteenoton yhteydessä
biomonitorointituloksen toimittamiseksi
työnantajalle.
§ Boliden Harjavalta
‒ kuparisulatto, nikkelisulatto ja rikkihappotehtaat
Harjavallassa ja kuparielektrolyysi Porissa
‒ tuotteet: kupari, nikkeli, kulta, hopea ja rikkituotteet
‒ henkilöstöä noin 540
‒ liikevaihto 293 miljoonaa euroa ja tuotannon arvo 1,4 miljardia
euroa vuonna 2018